Lukiolaisten itsearvioidut temperamenttipiirteet, liikunnan arvosanat ja niiden väliset yhteydet

Abstract

Kaisa Lämsä ja Sofia Löfman (2015). Lukiolaisten itsearvioidut temperamenttipiirteet, liikunnan arvosanat ja niiden väliset yhteydet. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 85 s., 5 liitettä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lukiolaisten temperamenttipiirteiden ja liikunnan arvosanojen välisiä yhteyksiä. Liikunnan arvosanojen ja temperamenttipiirteiden jakautumista tutkittiin erikseen tytöillä ja pojilla. Lisäksi selvitettiin temperamenttipiirteiden keskinäisiä yhteyksiä ja tarkasteltiin piirteiden ilmenemistä heikoimpia, kiitettäviä ja erinomaisia liikunnan arvosanoja saaneilla tytöillä ja pojilla. Edellä mainittuja tuloksia verrattiin sukupuolten välillä.

Tutkimuksen kohdejoukko koostui lukion toisen vuosikurssin oppilaista Kouvolan lyseon ja yhteiskoulun lukioista, sekä Kuusamon lukiosta. Lopullinen otos koostui 162 oppilaasta, joista tyttöjä oli 94 (58%) ja poikia 68 (42%). Tutkimuksessa mittarina käytettiin temperamentin itsearviointiin tarkoitettua Adult Temperament Questionnaire short form -mittarin (ATQ) (Derryberry & Rothbart 1988) suomenkielistä versiota (liite 4). Lisäksi tarkastelimme kahden pakollisen liikuntakurssin arvosanojen keskiarvoa. Mittarin luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alfakertoimilla, jotka vaihtelivat välillä .52−.76. Mittarin validiteettia taas tarkasteltiin faktorianalyysillä. Muuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin riippumattomien otosten t-testillä, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimilla ja varianssianalyysillä.

Sekä tytöt että pojat saivat aineistossa korkeita liikunnan arvosanoja yleisimmän arvosanan ollessa molemmilla yhdeksän. Suurin osa tytöistä ja pojista kuului kiitettävien arvosanaluokkaan. Temperamenttipiirteitä tarkasteltiin neljässä yläluokassa ja 13 yksittäisenä piirteenä. Sekä tytöt että pojat arvioivat itsensä ulospäin suuntautuneiksi ja negatiivinen affektiivisuus kuvasi molempia sukupuolia huonoiten. Sukupuolten välillä ilmeni tilastollisesti merkitsevä ero näissä yläluokissa tyttöjen kokiessa ulospäin suuntautuneisuuden ja negatiivisen affektiivisuuden poikia voimakkaammiksi. Tulokset osoittivat teorian mukaisesti lähes kaikkien samaan yläluokkaan kuuluvien temperamenttipiirteiden korreloivan positiivisesti merkitsevästi keskenään. Lisäksi temperamenttipiirteiden välillä ilmeni merkitseviä korrelaatioita eri yläluokkiin kuuluvissa piirteissä. Korkeita arvosanoja saaneet tytöt raportoivat korkeaa tunteiden ja toiminnan hallintaa, sosiaalisuutta, sekä myönteisten tunteiden kokemista kun taas korkeita arvosanoja saaneet pojat raportoivat alhaista herkkyyttä tunteille, mielikuville ja mielleyhtymille. Tytöillä ja pojilla merkitseviä arvosanaluokkien välisiä eroja ja merkitseviä korrelaatioita arvosanaan ilmeni samoissa piirteissä: tytöillä toiminnan hallinnassa, sosiaalisuudessa ja myönteisten tunteiden kokemisessa, pojilla herkkyys tunteille sekä herkkyys mielikuville ja mielleyhtymille -piirteissä.

Tämä tutkimus vahvistaa aiempaa suomalaista tutkimustulosta siitä, että temperamentti on yhteydessä liikunnan arviointiin. Liikunnanopettajien tulisi entistä paremmin tiedostaa temperamentin merkitys arvosanan muodostumisessa, jotta arviointi olisi oikeudenmukaista ja tukisi jokaisen erilaisen opiskelijan liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Myös opettajakoulutuksen tulisi antaa tuleville liikunnanopettajille eväitä arviointinsa kehittämiseen.

Kaisa Lämsä and Sofia Löfman (2015). Connections between self-reported temperament traits and physical education (PE) grades of high school students. The Department of Sport Sciences, Sport Pedagogy. University of Jyväskylä, Master’s Thesis, 85 p., five Appendixes.

The purpose of this study was to examine connections between self-reported temperament traits and physical education grades of high school students. First we studied the PE grades and then the temperament traits with boys and girls. In addition we examined correlations between the different temperament traits as well as the traits which appear with the male and female students getting the lowest, average, and the highest PE grades. Furthermore, we compared these results between boys and girls.

The data for this study was gathered from the second year high school students from Kouvola and Kuusamo. The final sample consisted of 162 students of which 94 (58%) were girls and 68 (42%) were boys. As a meter in our study we used the Finnish version of the Adult Temperament Questionnaire short form (ATQ) (Derryberry & Rothbart 1988) (appendix 3). In addition we used the mean grade of two obligatory PE courses. Cronbach’s alphas were used to examine the reliability of our questionnaire. Alphas varied between .52‒.76. The validity of our questionnaire was examined with factor analysis. Correlations between variables were analyzed using the independent sample t-test, the Pearson product-moment correlation coefficient and the analysis of variance.

The results of our study show that both boys and girls get high PE grades the most common grade being nine. Majority of girls and boys settled in the group of students getting the highest PE grades. After examining the temperament traits in four general constructs and as 13 individual traits it was found that both sexes reported themselves as high in extroversion and low in being negative affect. There arose a significant statistical difference between the genders in these general constructs as girls experienced being both extrovert and negative affect more robustly than boys. Similarly to the theory on the matter, our data proved that there is a significant positive correlation between almost all the temperament traits which form the general constructs. In addition, the results indicated significant correlations between temperament traits in different general constructs as well. The girls with high grades reported high values in inhibitory control, activation control, sociability and high intensity pleasure whereas the boys with high grades reported low values in affective perceptual sensitivity and associative sensitivity. Significant statistical differences and correlations between groups formed according to grades as well as between grades and temperament traits occurred with the same traits: with girls, in activation control, sociability and high intensity pleasure, and with boys in affective perceptual sensitivity and associative sensitivity.

This study confirmed earlier findings in Finnish studies that there are connections between temperament and PE grades. PE teachers should be more aware of the significance of temperament in grading. Consequently, PE teachers could ensure the equity of grading and support all different kinds of students adopting active lifestyle. Furthermore, education of PE teachers should give them more tools to improve their grading.

Key words: temperament, grading, PE grade, high school