Osallistumisen kehyksen rakentaminen esimiesten ryhmätyönohjauksen aloitustilanteissa

Abstract

Tutkimusintressini oli kuvata ryhmätyönohjauksen aloituksia institutionaalisina keskustelutilanteina. Kysyin aineistoltani, miten ja millaisen osallistumisen kehyksen työnohjaaja loi ryhmänsä kanssa työnohjausistunnon alussa. Aineisto koostui neljästä ääni- ja videotallennetusta kokeneen psykologin/ työnohjaajan työnohjauskeskustelusta hoitotyönjohtajien ryhmätyönohjauksessa. Menetelminä käytin keskusteluanalyysin ja diskurssiivisen tutkimuksen välineistöä sekä Goffmanin kehysanalyysiä. Olin kiinnostunut työnohjaajan tekemästä keskustelun siirtymästä, osallistumisen ja keskustelukäytännön mallintamisesta, työnohjaajan suosimista käsitteistä ja keinoista, joilla hän houkutteli ryhmäänsä osallistumaan ja puhumaan tietyllä tavalla tietyistä asioista. Työnohjausistuntojen aloituksissa työnohjaaja ei ainoastaan neuvottele siirtymää keskusteluun, vaan myös mallintaa osallistumista ja näyttää osallistujille puhumisen käsitteitä sekä houkuttelee puhumaan. Työnohjaaja kutsuu neuvottelemaan, arvioimaan, kyselemään, pohdiskelemaan ja puhumaan omakohtaisesti. Työnohjaaja käyttää monia keinoja houkutellessaan puhumaan. Työnohjauksen institutionaalisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi ja käsitteellistämiseksi tulee päästä kiinni juuri näihin edellä kuvattuihin yksityiskohtaisiin puhekäytänteisiin ja konkreettisiin tilanteisiin, joissa osapuolet toimivat tietyllä tavalla käytännön työnohjaustilanteissa.

The purpose of this study was to describe the beginning of a group work councelling session that included institutional talk. The data included four audio- and videorecorded group work-councelling sessions for nurses in leadership roles conducted by an experienced psychologist and a supervisor. The study’s participants describe the type of framework the supervisor created to encourage group participation. Conversational analysis, discursive study methods and Goffman’s frame analysis were applied. Some of the foci of interest in this study were the transition periods in conversations, the modelling used to active participation and conversation, the concepts mentioned by the supervisor in the talk and the methods used to to stimulate participation and discuss specific issues. At the beginning of group work councelling session, the supervisor transitioned to conversation. He also modelled participation, applied concepts used in conversation and provoked group discussion. The supervisor motivated the group to negotiate, assess, question and discuss issues from a personal perspective. Various methods were used to create diverse conversations. These methods need to be addressed in order to understand the institutional interactions of work-councelling and to knowledge the Keywords: work-councelling, group work-councelling, councelor, participants frame,institutional talk of work-councelling as a concept.