Evoluution merkityksistä ja niiden tuottamasta ymmärryksestä : erityistarkastelussa geenien ja kulttuurin rinnakkaisevoluutio

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään tieteenfilosofisella otteella Robert Boydin ja Peter Richersonin teoriaa geenien ja kulttuurin rinnakkaisevoluutiosta. Tarkemmin kyse on teoriassa esiintyvien evoluutio -käsitteen eri merkitysten erittelystä ja selvittämisestä sekä edelleen kyseisten evoluution eri merkitysten avulla tuotetun ymmärryksen jäsentämisestä ja arvioimisesta.

Liikkeelle lähdetään biologisen evoluution ja darvinistisen evoluutioteorian esittelystä. Tarkoitus on saavuttaa perusymmärrys evoluutiosta sen nykymaailmassa ensisijaisessa kontekstissa mukaan lukien tyypilliset tavat tutkia ihmisen ominaisuuksien evolutiivista kehitystä. Tämän jälkeen evoluutio irrotetaan biologiasta ja siirrytään tarkastelemaan sitä, kuinka evoluutioteoriaa on mahdollista abstraktion ja analogisen ajattelun myötä soveltaa muiden ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen. Keskiöön nousee kysymys siitä, kuinka Boydin ja Richersonin teoriaan kuuluva kulttuurievoluutioteoria toimii ja miten siinä hyödynnetään evoluutioajattelua. Boydin ja Richersonin teorian analyysia täydennetään tarkastelemalla siihen sisältyviä suorempia tapoja soveltaa evoluutionäkökulmaa ihmiseen. Nämä pitävät sisällään etenkin kulttuurin mahdollistavien ihmisen psykologisten ja sosiaalisten ominaisuuksien evolutiivisen kehityksen tarkastelun sekä varsinaisen geenien ja kulttuurin rinnakkaisen evoluution idean esittelyn. Lopuksi arvioin vielä rinnakkaisevoluutioteorian avulla tuotetun ymmärryksen hyödyllisyyttä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Tässä yhteydessä rajoitun Boydin ja Richersonin tärkeän ihmisen sosiaalisuuden evolutiivista kehitystä koskevan hypoteesin analyysin ja sen myötä paljastuviin teorian luoman ymmärryksen keskeisiin piiteisiin.

Boydin ja Richersonin teoriassa esiintyvien evoluutio -käsitteen eri merkitysten erittelyn ja selvittämisen pohjalta on todettavissa, että biologisen evoluution sekä geenien ja kulttuurin evoluution soveltamisen osalta teoria tuottaa sitä tunnetumman evoluutiopsykologian tutkimussuuntauksen kanssa hyvin samankaltaista evolutiivista ymmärrystä. Tutkimussuuntaukset jakavat myös yhteisen heikkouden, sillä molempien avulla tuotetut tutkimushypoteesit ovat nykyisellään empiirisesti heikosti perusteltuja. Kulttuurievoluution osalta taas on todettavissa, että vaikka teoria on lähtökohtaisesti hienostuneempi ja pidemmälle viedympi kuin esimerkiksi memetiikaksi kutsuttu tunnetumpi kulttuurievoluutioteoria, ei sen keskeisen sisällön muodostavien mallintamissimulaatioiden avulla tuotettua ymmärrystä voida vielä nykyisellään pitää yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta erityisen vakuuttavana tai valaisevana.