Keuruun musiikkileiri : oppia, iloa ja motivaatiota musiikin harrastamiseen

Abstract

Tutkimus selvittää musiikkileirille osallistumisen merkitystä soitto-opinnoista motivoitumiselle sekä tarkastelee musiikkileiriä oppimisympäristönä. Musiikkileiritoiminta on käynnistynyt Suomessa 1960-luvulla ja on vakiinnuttanut paikkansa osana maamme musiikinopetusjärjestelmää. Leiritoimintaa on kuitenkin tutkittu ja kehitetty valtakunnallisesti hyvin vähän.

Tutkimus on aineistolähtöinen tapaustutkimus Keuruun musiikkileiristä. Tutkimusaineisto on kerätty sähköpostikyselyllä 11 leiriopettajalta helmi–maaliskuussa 2014 sekä haastattelemalla neljää leiriläistä musiikkileirin aikana kesällä 2013.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että musiikkileirille osallistuminen tukee musiikkiharrastusta paitsi lisäten ylimääräisen kesälukukauden pitkän kesätauon keskelle, myös tarjoten erilaisen ja innostavan, musiikin opiskelulle sopivan oppimisympäristön. Leiriopintojen intensiivisyys ja soiton suuren määrän aikaansaama kehittymisen näkyminen vahvistaa suoritus- ja saavutusmotiiveita. Monipuolinen ohjelma kursseineen ja konsertteineen tarjoaa polkuja musiikin kokonaisvaltaiseen kokemiseen ja siitä nauttimiseen ja ruokkii siten oppilaan musiikillista innostusta. Leiriympäristössä oman opettajan lisäksi mallia ja tukea ovat antamassa koko leiriperhe henkilökuntineen ja leiriläisineen. Leirikaverit tarjoavat vertaistukea ja yhdessä eläminen ja soittaminen tuo joskus yksinäiseltä vaikuttavaan harrastukseen vahvan yhteisöllisen puolen. Leiri mahdollistaa soitto-opinnoille tärkeiden motiivien vahvistamista ja taitojen oppimista niin aloittelijoiden, opinnoissaan pitkälle edenneiden soittajien, satunnaisten soittelijoiden kuin motivaatio-ongelmien kanssa painivien harrastajienkin kohdalla.