"Oli halu soittaa heviä ja julistaa sanaa" : suomalaisen gospelmuusikon profiili
Tutkielman tavoitteena on ollut kartoittaa suomalaisen gospelmuusikon profiilia kyselytutkimuksen keinoin, johon on vastannut 98 muusikkoa ja musiikin harrastajaa vuosina 2006-2007, sekä kuvailla suomalaista gospelkulttuuria. Tarkastelun kohteena ovat musiikillinen henkilöhistoria, musiikilliset genret, arvot ja asenteet sekä toimintaympäristö. Kehyksenä on musiikillisen erityisorientaation teoria.
Lapsuuden koti on ollut usein musiikkiharrastukseen kannustava. Musiikin harrastus alkaa keskimäärin 9-vuotiaana. Gospelmusiikkia aloitetaan tekemään keskimäärin 16 vuoden iässä, johon suurimpia tekijöitä ovat seurakunnan nuorten toiminta gospelkonsertteineen, vakaumukseen liittyvät hengelliset syyt sekä sosiaaliset yhteydet, jotka liittyvät mm. bänditoimintaan. Merkittävä rooli on rippikoululla ja siihen liittyvällä seurakunnan toiminnalla.
Musiikillisten tyylien kirjo on runsas sekä musiikkimaun että soitettavien tyylien osalta. Gospelin määritelmä liittyykin laulujen kristilliseen sanomaan. Tutkimukseen osallistuneista erottui keskenään erilaisia alaryhmiä liittyen seurakuntataustaan. Eri ryhmien välillä on jonkin verran eroa arvoissa ja hengelliseen musiikkiin liiittyvissä asenteissa, mitkä myötäilevät eri hengellisten liikkeiden painotuksia. Yleisesti tärkeimmät arvot ovat usko, rakkaus, toivo, oikeudenmukaisuus ja terveys. Tärkeimpiä asioita hengellisessä musiikissa ovat lohdutus, Jumalan ylistäminen, musiikki itsessään, ilon tuottaminen sekä ihmisten herätteleminen. Musiikkityylillisesti suurin yksittäinen selkeästi erottuva ryhmä on heavy- ja metalliorientoituneet gospelmuusikot, joita oli vajaa viidesosa. Heavy ja metal ovat tyylejä, jotka jakavat tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa eniten mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Muusikot integroituvat melko hyvin seurakuntien toimintaan. Noin 2/3 on kokenut kyseenalaistusta soittamaansa musiikkityyliä kohtaan siksi, että se on ollut joidenkin mielestä sopimatonta hengelliseen musiikkiin. Tutkimus kartoitti myös muusikoiden asenteita ja tyytyväisyyttä liittyen gospelmuusikon työkenttään, onnistuneen esiintymisen elementtejä ja tulevaisuuden haaveita. Tuloksia vertailtiin myös Juvosen (2000) tekemään tutkimukseen musiikillisesta erityisorientaatiosta. Tulokset olivat osittain samansuuntaiset.
...
Alternative title
Suomalaisen gospelmuusikon profiiliKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29441]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
...Johnnyllakin on univormu, heimovaatteet ja -kampaus.. : musiikillisen erityisorientaation polku musiikkiminän, maailmankuvan ja musiikkimaun heijastamina
Juvonen, Antti (Jyväskylän yliopisto, 2000) -
Oppilaiden osallistuminen musiikintuntien ohjelmistovalintaan ja sen vaikutus motivaatioon
Lahtinen, Taija (2023)Musiikintuntien ohjelmiston valitseminen ei ole aina musiikkikasvattajalle helppoa, koska ryhmiin mahtuu monenlaista musiikkimakua ja motivaatiota musiikinopiskelun suhteen. Monille musiikintunnit ovat viikon kohokohta, ... -
Keuruun musiikkileiri : oppia, iloa ja motivaatiota musiikin harrastamiseen
Lehtomäki, Tuuli (2014)Tutkimus selvittää musiikkileirille osallistumisen merkitystä soitto-opinnoista motivoitumiselle sekä tarkastelee musiikkileiriä oppimisympäristönä. Musiikkileiritoiminta on käynnistynyt Suomessa 1960-luvulla ja on ... -
"Se mikä meissä soi" : pitkäaikaisen musiikin harrastamisen kokemuspolkuja
Rankila, Anu (2024)Sitoutuminen pitkäaikaisesti musiikin harrastamiseen edellyttää sisäistä motivaatiota ja intentionaalisuutta (Ryan & Deci, 2002, 3; Ryan & Deci, 2017, 4, Vasalampi, 2017, 54). Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka ... -
"Parhaat kaverit ympärillä oli ihanaa soittaa ja laulaa" : koulun musiikinopetuksesta kuorolaiseksi
Särkinen, Minna (2015)Kuorolaulu on erittäin suosittu tapa harrastaa musiikkia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko koulun musiikintunneilla ollut merkitystä myöhempään kuoroharrastukseen. Onko kiinnostus kuorolauluun syntynyt ...