"En malta jättää kertomatta" : metanarraatio kerronnan rakennusaineena Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa
Pro gradu -tutkielmani käsittelee metanarraatiota Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -kirjasarjan kerrontakeinona. Ansgar Nünningin määritelmää mukaillen tarkoitan tässä tutkimuksessa metanarraatiolla minäkertojan implisiittisiä ja eksplisiittisiä preesensissä esittämiä kommentteja, joilla kerrontahetki ja -prosessi tuodaan lukijan nähtäville. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu ensinnäkin klassisen ja jälkiklassisen narratologian teorioista, joista hyödynnän erityisesti Ansgar Nünningin, Monika Fludernikin ja Franz K. Stanzelin teorioita. Kerronnantutkimuksen lisäksi nojaan tutkimuksessani Roman Jakobsonin kommunikaatiomalliin sekä Barbara A. Babcockin suullisen tarinankerronnan metanarraatiota käsittelevään tutkimukseen.
Tutkielmani koostuu kahdesta tieteellisestä artikkelista sekä niiden yhteyteen kirjoitetusta johdannosta johtopäätöksineen. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastelen Iijoki-sarjan kerrontaa ja kerronnallista rakennetta. Kerrontaa hallitsee subjektiivinen minäkertoja, mutta kerronta saa useampia tasoja kaikkitietävän kertojan yhteisöllisen, kansallisen ja jopa kansainvälisen näkökulman sekä minäkertojan eriaikaisten minuuksien, kokevan ja kertovan minän, kautta. Kertovan minän kerrontahetkessä esittämien metanarratiivisten kommenttien kautta kokevan ja kertovan minän välinen etäisyys nousee kohosteiseen rooliin. Tarkastelenkin artikkelissani tarkemmin sitä, millä keinoilla kertoja tuottaa ajallista, paikallista ja psykologista etäisyyttä eriaikaisten minuuksiensa välille. Lisäksi pohdin syytä siihen, miksi etäisyyttä on tarpeen näin selvästi korostaa.
Toisessa artikkelissa yhdistän metanarraation suullisen tarinankerronnan perinteeseen ja tarkastelen, miten Iijoki-sarjan minäkertojan metanarratiiviset kommentit tuottavat illuusiota henkilökohtaisesta (suullisesta) tarinankerronnasta. Sen lisäksi, että tuon esiin kommenteissa esiintyviä henkilökohtaisen kerronnan piirteitä, tarkastelen niitä kognitiivisia prosesseja, joiden avulla kirjallinen teksti muuntuu suullisen kerronnan illuusioksi. Lopuksi tarkastelen kommentteja kvantitatiivisesta näkökulmasta analysoiden niiden määrällisen muutoksen vaikutusta henkilökoh-taisen kerronnan illuusioon.
Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa metanarraation olevan Iijoki-sarjassa harkittu kerronnallinen strategia. Metanarratiivisten kommenttiensa kautta minäkertoja tuo sekä itsensä ja kerrontahetken näkyville että etäännyttää itseään kertomastaan tarinasta, jolloin hän pystyy täydentämään tarinaa ja erityisesti analysoimaan menneiden tapahtumien vaikutusta minuuteensa. Kertojan itsetutkiskelu vahvistaa hänen persoonaansa ja antaa kertojalle ”äänen”. Tutkimukseni osoittaa myös, että metanarraation avulla kertoja pystyy rakentamaan yhteisen kerronnallisen nyt-hetken itsensä ja vastaanottajan välille, jolloin illuusio henkilökohtaisesta tarinankerronnasta on mahdollinen.
...
Muu nimeke
Metanarraatio kerronnan rakennusaineena Kalle Päätalon Iijoki-sarjassaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Dissosiatiivisen identiteettihäiriön kerronnan keinoja Tiina Laitila Kälvemarkin Romaanissa H2O
Salminen, Varpu (2023)Tutkielma käsittelee dissosiatiivisen identiteettihäiriön kerrontaan käytettyjä keinoja Tiina Laitila Kälvemarkin romaanissa H2O. Analyysini perustuu tarkkaan lähilukuun. Ensimmäisenä otan tarkasteluun millaisia sivupersoonia ... -
Kybertekstien narratologia : digitaalisen kerronnan alkeet
Eskelinen, Markku (Jyväskylän yliopisto, 2002)Uudet teknologiat ovat avanneet kertomuksille uudenlaisia tiloja ja mahdollisuuksia. Digitaaliset ohjelmoidut tekstit ovat dynaamisia ja vuorovaikutteisia ja luovat tilanteita, joissa tekstin ja lukijan suhde pysyy jatkuvasti ... -
Kerronnan muodostamat kuvaukset pakko-oireisen häiriön kokemuksista Matilda Levorannan romaanissa Totuus nuoruudesta
Sottinen, Liina (2024)Tutkielma tarkastelee Matilda Levorannan teoksessa Totuus nuoruudesta (2023) ilmeneviä kokemuksia pakko-oireisesta häiriöstä. Näitä kokemuksia pohditaan erilaisten kerronnallisten keinojen avulla. Mielenterveydelliset ... -
Rajan tiloja : luonnollisuus, luonnottomuus ja epäluonnottomuus 2000-luvun pohjoismaisissa autofiktioissa
Marttinen, Heta (University of Jyväskylä, 2015) -
Häräntappoaseen Allun perheisiin liittyvä tunne-elämä
Leminen, Pauliina (2023)Kandidaatintutkielmani kohdeteoksena on Anna-Leena Härkösen kirjoittama Häräntappoase (1984). Tutkimukseni keskittyy selvittämään, millaisia emootioita romaanin päähenkilössä, Allussa, ilmenee liittyen hänen perheisiinsä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.