"Hyvät lukijat! Meidän täytyy ottaa haltuun meihin liittyvät sanat." : Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa tyttökirjan ja tyttöyden (toisin) toistajana
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Vilja-Tuulia Huotarisen Finlandia Junior -palkittua tyttökirjaa valoa valoa valoa (2011). Tutkimukseni on sekä temaattista että kontekstuaalista: tutkin, miten teoksessa tyttöyden merkityksiä rakennetaan performatiivisesti ja miten teos sijoittuu kotimaisen tyttökirjallisuuden jatkumoon. Tärkein tutkimusongelmani on, miten valoa valoa valoa toistaa/toisin toistaa tyttöyttä ja tyttökirjaa. Tarkastelen teoksen kerrontaa teemaa tukevana valintana ja pohdin muun muassa keskuksettomien henkilöhahmojen, mimeettisyyden ja näyttelemisen teemojen kytkeytymistä teoksessa kirjoittuviin tyttökuviin.
Työni teoreettisena lähtökohtana on Judith Butlerin ajatus subjektien, sukupuolen ja identiteettien performatiivisesta tuottamisesta. Nostan Butlerin teoriasta esille erityisesti toisin toistamisen käsitteen, jota sovellan kirjallisuudentutkimukseen ja kaunokirjallisen tekstin lähilukuun. Tarkoitan toisin toistamisella sellaisia tekoja, joissa kohdeteoksessani performatiiveja toistetaan vallitsevia käytäntöjä vastaan. Näiden toisin toistettujen tekojen kautta tutkin paikkoja, joissa henkilöhahmojen sukupuolen ja identiteetin voi nähdä jollain tavalla murtuvan tai olevan muutoksessa. Luen teosta performatiivisen luennan metodilla ja käytän analyysissani narratologian käsitteitä ja teoriaa. Lisäksi vertaan valoa valoa valoa -teosta aiempaan kotimaiseen tyttökirjallisuuteen ja kysyn, uudistaako, tuoreuttaako tai toistaako kohdeteokseni jotain toisin kotimaisen tyttökirjallisuuden lajista.
Analyysi osoittaa, että Huotarisen teos uudistaa ja toisin toistaa joitakin perinteisen tyttökirjallisuuden piirteitä ja samaan aikaan siinä on läsnä monia klassisen tyttökirjan ominaisuuksia. Teoksessa esiintyvä henkilöhahmojen keskuksettomuus toimii tyttöjä ja tyttöyttä emansipoivana strategiana ja samalla keskuksettomat henkilöhahmot vapauttavat tyttöhahmojen kuvausta lajin konventioista. Teos haastaa lukijan osallistumaan merkitysten muodostamiseen ja luo tuoretta, aktiivisen osallistujan lukijapositiota kotimaiseen nuortenkirjallisuuteen. Teoksen kerronta pyrkii rikkomaan mimeettisen illuusion metafiktion, epäjatkuvien henkilöhahmojen ja epäluotettavan kertojan keinoin ja näin kiinnittämään lukijan huomion merkitysten muodostusprosesseihin kirjallisuudessa ja kulttuurissa ylipäätään. valoa valoa valoa tekee tyttöyden merkitysten rakentumisen tavat ja representaatioiden kulttuurisen ja diskursiivinen tuottumisen läpinäkyväksi; teoksen kerronta osallistuu teoksen merkitysten rakentamiseen, mikä on merkittävää ja uutta kotimaisen tyttökirjagenren saralla. Teos tuo suomalaiseen nuortenkirjallisuuteen uusia kirjallisia keinoja.
...
Muu nimeke
Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa tyttökirjan ja tyttöyden (toisin) toistajanaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Homo- ja biseksuaalisen tyttöyden representaatiot Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä ja Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade -fantasiatyttöromaaneissa
Lauttamus, Riikka (2017)Tarkastelen maisterintutkielmassani lähiluvun keinoin kahdessa kotimaisessa nuorten fantasiatyttöromaanissa, Siiri Enorannan teoksessa Surunhauras, lasinterävä (2015) sekä Maria Turtschaninoffin teoksessa Anaché: Myter ... -
Lapset kirjallisuuden tulkitsijoina : Jukka Laajasalon Multakutri ja suon salaisuus -teoksen tyttökuva kolmasluokkalaisten oppilaiden kertomuksissa
Nikanto, Ilona (2019)Tutkielmani tarkoituksena on tutkia kaunokirjallisen kohdeteoksen avulla kolmasluokkalaisten lasten tulkintoja kirjallisuuden esittämästä tyttökuvasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten 9-vuotiaat lapset tulkitsevat ... -
Heteronormeja vastustavan tyttöyden kompensaatiot Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä ja Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade -nuortenfantasiaromaaneissa
Lauttamus, Riikka; Karkulehto, Sanna (Sukupuolentutkimuksen seura, 2017)Pohjoismaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen on rakentunut lähes normatiivinen kuva vallitsevaa sukupuolijärjestystä murtavasta vahvasta tyttöydestä, joka on näkyvissä myös suomalaisessa 2010-luvun nykytyttökirjallisuudessa. ... -
Aavesärkyä kertomuksen rakenteissa : kerronnalliset ja sukupuoliset rajanylitykset Taneli Viljasen teoksessa "Kaikki tilat ovat täynnä aaveita"
Säntti, Joonas (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2020)Taneli Viljasen romaani kutsuu tarkastelemaan itseään tekstitilana, jossa äänet kaikuvat. Teos hyödyntää tekstuaalisia strategioita, jotka tekevät ääniä yksilöivän paikantamisen ja kokemuksellisuuteen perustuvat tulkinnat ... -
Tyttöyden representaatiot ja tyttökulttuuri Emma Clinen teoksessa The Girls
Savolainen, Sara (2020)Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin tyttöyden representaatioita ja tyttökulttuuria Emma Clinen romaanissa The Girls (2016). Tutkielmani teoreettinen viitekehys on kirjallisuustieteellisessä tyttötutkimuksessa ja ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.