Tämän pro gradu-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia kokemuksia normaalikoulussa opiskelevilla yläkoululaisilla ja lukiolaisilla oli opetusharjoittelijoista ja miten opetusharjoittelijat ja heidän toimintansa näkyivät oppilaille koulun arjessa. Tavoitteena on saada tietoa, jonka avulla voidaan kehittää oppilaiden kouluhyvinvointia. Tutkimuksessa on käytetty laadullista tutkimusotetta ja tutkimusaineisto kerättiin joulu-tammikuussa 2013 haastattelemalla 12 normaalikoulun oppilasta. Oppilaista kuusi oli yläkoululaisia ja kuusi lukiolaista. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Litteroitua aineistoa oli yhteensä 109 sivua (kirjaisin Times New Roman, fontti 12 ja riviväli 1). Sisällönanalyysin tuloksena oppilaiden kokemuksista syntyi seitsemän pääluokkaa. Oppilaiden kokemukset opetusharjoittelijoista liittyivät ammatilliseen osaamiseen, harjoittelijoiden herättämiin tunteisiin, lähestyttävyyteen ja heitä kuvaaviin ominaisuuksiin. Näihin liittyi sekä kielteisiä että myönteisiä kokemuksia. Keskeisiä tuloksia olivat myös harjoittelijoihin kohdistuva arviointi, harjoittelijoiden myötä tullut oppilaan itsereflektio ja normaalikoulun kulttuuri. Tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta oppilaille olevan tärkeää normaalikoulun hyvä ilmapiiri, mahdollisuus oppimiseen ja oman oppimistavan löytäminen, oppilaan itsereflektio ja oppilaan ja opettajan välinen suhde. Aiempien kouluhyvinvointiin liittyvien tutkimusten perusteella nämä ovat myös asioita, jotka edistävät oppilaan kouluhyvinvointia. Oppilaiden kokemukset opetusharjoittelijoista olivat pääasiassa myönteisiä ja opetusharjoittelijat kuuluivat olennaisesti koulun arkeen ja siten myös normaalikoulun kulttuuriin. Tutkimuksen tulokset haastavat tekemään kouluhyvinvointiin liittyvää tutkimusta normaalikoulussa laajemmin. Tarkempaa tietoa tästä voitaisiin saada keräämällä aineistoa esimerkiksi kyselylomakkeella. Yksityiskohtaisemmalla ja laajemmalla aineistolla saataisiin uutta ja tarkempaa tietoa siitä, millaisena harjoittelukoulujen ilmapiiri ja opetusharjoittelijat koetaan laajemmin ja onko näillä merkitystä oppilaiden kouluhyvinvointiin. ... The purpose of this study was to find out what kind of experiences secondary and general upper secondary level students of a teacher training school have of teacher trainees and, furthermore, how the students perceive the trainees as a part of the school’s everyday life. The aim is to gain information and, more precisely, on what it is based on. This information could, consequently, help in promoting students’ school well-being. This study was carried out using qualitative research and the study data was gathered during the turn of the year 2013-2014 (December – January) by conducting twelve interviews with teacher training school’s students. Six of them were secondary school students and six studied on a general upper secondary level. The interviews were semi-structured theme interviews and the gathered data was, furthermore, analyzed by using data-driven content analysis. Moreover, the data was transcribed resulting in 109 pages of text (Times New Roman, font size 12 and spacing 1). As a result of the content analysis seven main classes were formed regarding the students’ experiences of teacher trainees. The students’ experiences of teacher trainees were related to the trainees’ proficiency, feelings provoked by the trainees, approachability and other specific characteristics of the trainees. Both negative and positive experiences related to the above mentioned factors were reported. In addition, other reported essential experiences included evaluation focused on teacher trainees, students’ self-reflection due to the presence of teacher trainees and the culture of the teacher training school. The results of the study indicate that the students of the teacher training school consider the following matters important: good atmosphere of the teacher training school, the opportunity to learn and find one’s own learning style, student’s self-reflection and the teacher-student –relationship. Based on previous studies related to school well-being the above mentioned factors are also factors that promote students’ general school well-being. The students’ experiences of teacher trainees were mainly positive and the trainees were seen as an essential part of the teacher training school’s everyday life and culture. The results of the study indicate that further research on school well-being in teacher training schools should be conducted. More accurate information about the subject could be gathered, for example, by using questionnaires. With the help of more elaborate and more extensive data one could gain new and more specific information about how the atmosphere and the trainees of the teacher training schools are experienced on a broader scale and, furthermore, whether these factors have an effect on the students’ school well-being. ...

kouluhyvinvointi opetusharjoittelijat koulu hyvinvointi oppilaat opetusharjoittelu harjoittelijat harjoittelukoulut yläkoulu lukio