Sosiaalityössä viihtyjät : työssä viihtyminen sosiaalityöntekijöiden valokuvaamana

Abstract

Tutkimus on aineistolähtöinen, valokuvaa hyödyntävä tutkimus, jonka tehtävä on tarkastella niitä tekijöitä, jotka saavat sosiaalityöntekijän viihtymään työssään eri sosiaalityön sektoreilla. Aineiston ja uupumisajattelua kyseenalaistavan ajatusmallin kautta on tarkoitus rikastuttaa aikaisempaa sosi-aalityöntekijöiden työssä viihtymiseen liittyvää tutkimustietoa ja kohdistaa sosiaalityöhön voima-varalähtöisempää näkökulmaa tähän astisen uupumustutkimuksen sijasta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalityössä voi viihtyä ja olla motivoitunut työn ajoittaisesti haastavaksi koetusta luonteesta huolimatta (esim. Forsman 2010; Matela 2009). Kansainvälisesti valokuvaa on hyödynnetty yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa kiitettävästi, ja uutta näkökulmaa nostava tut-kimusmenetelmä näyttää löytäneen paikkansa myös suomalaisten yhteiskuntatieteilijöiden keskuu-desta (esim. Eräsaari 1995; Kannasoja 2013; Koskela 2014; Rajanti 1999). Sosiaalityöntekijöitä pyydettiin lähettämään lyhyen selitetekstin kera valokuvia siitä, mikä heitä auttaa viihtymään sosiaalityössä. Aineistopyyntöä levitetiin alan lehdissä ja sosiaalisessa mediassa sekä keskeisten julkisten työnantajien kautta. Valokuvista ja niiden mukana lähetetyistä seliteteks-teistä koostunut 57 valokuvan aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla hyödyntäen mediatutki-musta ja aikaisempia valokuvatutkimuksia käsitellyttä kirjallisuutta (esim. Seppänen 2005; Rose 2007; Tinkler 2013). Tutkimukseen osallistui 22 sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijät kuvasivat paljon ympäristöä, kuten työhuoneitaan. Myös työkavereihin ja asiakkaisiin liittyvät kuvat olivat aineistossa suosittuja. Tutkimustuloksena esitän, että sosiaalityöntekijän työssä viihtymistä edistävät sosiaalisen tuen ko-kemus, viihtyisä ja toimiva työympäristö, tauot, sekä työ itsessään. Valokuvatutkimuksen tulokset suhteutuivat hyvin aikaisempiin tutkimustuloksiin tuottaen myös uudenlaista näkökulmaa. Esimer-kiksi estetiikan merkitys työssä viihtymiselle nousi yhdeksi merkittäväksi osatekijäksi tuoden työ-hyvinvointikeskusteluun visuaalisen ulottuvuuden. Aineiston perusteella sosiaalityöntekijöiden yli-kuormittuneisuutta oli havaittavissa, mutta vastapainoksi sosiaalityöntekijöiden omistautuminen asiakkaille ja sosiaalityölle nousi myös vahvasti esiin. Valokuvan kyky tuottaa kepeää ja silti pai-nokasta tietoa tuli tutkimuksen myötä myös toteen näytetyksi.