Tutkin pro gradu -tutkielmassani millaista eksotisointia etnisyydestä ja naiseudesta luotiin suomalaisen revyyteatteri Punaisen Myllyn (1946-1967) ohjelmistossa esitysten visuaalisten yksityiskohtien (puvustus, lavastus, rekvisiitta, ruumiinkieli) avulla. Lähestyn tutkimusaihettani ensisijaisesti valokuva-aineiston pohjalta kiinnittäen huomiota siihen, kuinka puvustuksen, lavastuksen ja rekvisiitan avulla luotiin ja vahvistettiin eksoottista ja eroottista kuvastoa. Aihepiiristä (revyyteatteri, kabaree, burleski) on tehty viimeisten viiden vuoden aikana muutamia opinnäytetöitä, ja revyy- ja kabareemaailmasta, eksotismista ja visuaalisuudesta on yksittäin puolestaan kirjoitettu paljonkin. Sitä vastoin aiheeseeni tarkasti liittyviä tutkimuksia, tai edellä mainittujen aiheiden yhteen liittävää tutkimusta en ole löytänyt. Tästä syystä koen oman työni olevan erittäin hyödyllinen ja ajankohtainen etnologisen tutkimuksen kentällä.
Tutkimani pääaineisto koostuu 24 kuvasta, joka sisältää 17 v
alokuvaa Punaisen Myllyn revyyesityksistä sekä baletin tansseista, sekä 7 tallentamaani kuvaa Vain Laulajapoikia -elokuvasta. Vain laulajapoikia -elokuvan esiintyjäkaarti koostui lähes kokonaan Punaisen Myllyn henkilökunnasta ja sen tanssikohtaukset oli kuvattu Punaisen Myllyn revyyteatterin tiloissa. Työssäni olen hyödyntänyt aineiston tarkastelussa ensisijaisesti katseen analysointia sekä kuvien lähilukua kuva-analyysin kautta. Tarkastelen tutkimuksessani visuaalisten yksityiskohtien merkityksiä esimerkiksi eri tanssien esitystraditioissa sekä tarinoiden taustojen ilmentäjinä. Pyrin myös selventämään, minkälaisia katseen tapoja revyihin ja tansseihin ja niiden esiintyjiin voitiin kohdentaa.
Tutkimukseeni liittyy vierauden ja toiseuden ajatukset, joita olen pohtinut tutkimuksen teoreettisen taustan kautta. Teoreettinen lähtökohtani on etnisyyden, eksotismin ja erotisoinnin yhdistämisessä orientalismin käsitteeseen. Etnisyyden representaatioissa minua kiinnosti erityisesti orientalismin ja etnisen ”toiseuden” kuvaamisen tapa, sekä se, mitä käsitteet kykenevät kertomaan tutkimusaineiston ajankuvasta sekä eksotismista ja erotismista. Olen yhdistänyt teoriaan myös sukupuolentutkimuksellista näkökulmaa erityisesti erotisoinnin käsitteen kautta. Keskeisiä tutkimustuloksia on erityisesti etnisen pukeutumisen merkitys roolihahmojen eksoottisuutta rakennettaessa, sekä kuinka vaatteet tai niiden poissaolon merkitys yhdistyy etnisten mielikuvien kautta eroottisuuteen. Myös katseen rooli korostuu visuaalisuuden tarkastelussa. Tutkimuksessa olenkin kiinnittänyt huomiota paitsi katsojan esiintyjään kohdistamaan katseeseen, myös esiintyjän keinoihin ohjata katsetta haluamallaan tavalla. Keskeisinä teemoina analyysissäni ovat viittaukset erityisesti ”itämaisuuteen”, ”burleskimaiseen” seksuaalisuuteen sekä alastomuuden merkityksiin.
...
