Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata toiminnallisen elämäntaparyhmän ohjaajien (n=21) kokemuksia ryhmäohjausosaamisestaan ennen ja jälkeen vierivalmennuksen. Tutkimus toteutettiin kahdeksan vapaaehtoisen kunnan alueella. Ohjaajat olivat pääosin terveyden-, sairaanhoitajia tai fysioterapeutteja, ja he ohjasivat ryhmiä osana omaa perustyötään.
Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla strukturoidulla kyselylomakkeella. Ohjaajat täyttivät kyselylomakkeen vierivalmennuksen alussa ja sen päätyttyä. Tutkimuksen aineistoa kuvailevat tulokset saatiin ristiintaulukoinnilla, muodostamalla summamuuttujia ja aineistoa tarkasteltiin Mann Whitneyn U-testillä.
Lähes kaikki ohjaajat olivat saaneet ryhmäohjauskoulutusta ja ohjanneet ryhmiä ennen vierivalmennusta. Hankitusta koulutuksesta ja kokemuksesta huolimatta yli 80 prosentilla ohjaajista oli vain jonkin verran tietoa useasta ryhmäohjauksen tietopohjaan sisältyvästä tietoalueesta. Vierivalmennuksen aikana tietomäärä lisääntyi
ryhmäohjaajana toimimisesta (p=.001), ryhmän toimintaan vaikuttavista asioista (p=.006), tiedossa erilaisista ryhmistä (p=.028) ja ryhmäprosessien vaiheista (p=.046). Ryhmäohjaajat huomioivat hyvin ryhmän tunneilmaston. Vierivalmennuksen jälkeen ohjaajat arvioivat useammin sopivansa ryhmäläisten kanssa yhteiset säännöt tulevalle ryhmätyöskentelylle (p=.044). Ohjaajat huomioivat hyvin ryhmäläisten odotuksia ryhmäohjaukselta ja huolehtivat jokaisen ryhmäläisen osallistumismahdollisuudesta. Vaikeiden – ja tunneasioiden käsittely koettiin haasteelliseksi. Taidot ohjata keskustelua elämäntapamuutosten epäonnistumisista kehittyivät vierivalmennuksen aikana (p=.031). Ryhmäohjaajat saivat hyvin palautetta ohjattavilta ja antoivat hyvin palautetta ohjattaville. Toiminnallisen elämäntaparyhmän ohjaaminen koettiin mieluisana ja voimaannuttavana, mutta toisaalta työläänä ja haastavana työmenetelmänä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vierivalmennus lisäsi ensisijaisesti ryhmäohjaajien tietopohjaa toiminnallisen elämäntaparyhmän ohjaamisesta. Taidoissa tapahtui pientä muutosta ja ryhmäohjaajat suhtautuivat myönteisesti ryhmäohjaukseen työmenetelmänä. Tutkimus antaa viitteitä toiminnallisen elämäntaparyhmän ohjaajien koulutusmallin kehittämiseen.
...
The purpose of this study was to describe the experiences of the counsellors (n=21) of an activity-based lifestyle group regarding their group counselling expertise before and after side-by-side coaching. The study was carried out across eight volunteer municipalities. The counsellors were primarily nurses, public health nurses or physiotherapists, and they served as group counsellors as part of their own basic work.
The research material was collected using a structured survey form drawn up for this study. The counsellors filled out the survey form before and after side-by-side coaching. The descriptive results of the study were derived using cross tabulation, forming the sums of the variables and the materials were examined using the Mann–Whitney U test.
Almost all of the counsellors had undergone group counsellor training and counselled groups before the side-by-side coaching. Despite their training and experience, over 80% of the counsellors had little knowledge of some of the
central theories that form the knowledge base for group counselling. During the side by side training, the counsellors’ knowledge increased regarding working as a group counsellor (p=.001), issues that affect the functioning of the group (p=.006), information about different groups (p=.028) and the different stages of group processes (p=.046). The group counsellors were good at considering the emotional atmosphere of the group. After the side by side coaching, the counsellors estimated that they would agree upon common rules for upcoming group work together with the group members more often (p=.044). The counsellors considered the expectations of the group members regarding group work well, and made sure that each group member had opportunities to participate. The handling of difficult and emotional issues was deemed challenging. The counsellors’ skills in directing discussion regarding failures in lifestyle changes developed during the side by side coaching (p=.031). The group counsellors received a good amount of feedback from the group members and also provided group members with a good amount of feedback. Counselling an activity-based lifestyle group was seen as a pleasant and empowering experience, but on the other hand as a laborious and challenging working method.
In conclusion, we can state that side-by-side coaching mainly increased the group counsellors’ knowledge base regarding the instruction of an activity-based lifestyle group. Small changes in the counsellors’ skills were observed and the group counsellors had a positive attitude towards group instruction as a working method. The study provides guidelines for the development of a training model for activity-based lifestyle group counsellors.
...
