Tutkimuksessa kuvaillaan peruskoulusta lähihoitajakoulukseen vastikään siirtyneiden nuorten opiskelijoiden kokemuksia opiskelemisesta. Tutkimusprosessin edetessä tutki-mustehtäväksi tarkentui opiskelijoiden opiskelun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ko-kemisen kuvaileminen sekä oppilaitoksen arkeen liittyvien kokemusten kuvaileminen. Tutkimuksessa käytettiin aineistona Sirpa Lappalaisen syksyllä 2007 tekemiä opiskeli-joiden haastatteluja, jotka olivat osa hänen laajempaa vuosien 2007–2010 aikana ke-räämää etnografista aineistoa. Tutkimukseen valittiin harkinnanvaraisella otannalla 3 parihaastattelua ja yksi yksilöhaastattelu. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti feno-menologista näkökulmaa soveltaen. Keskeisimpänä kokoavana käsitteenä tutkimuksessa oli elämismaailma.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kymmenestä merkitysalueesta koostuva yksi yleinen merkitysverkosto sekä kahdeksas erityistä merkitysverkostoa. Kaikille opiskelijoille yhteiseen yleiseen merkitysverkostoon kuulu
ivat kokemukset lähipiiristä tuen ja vaikutteiden lähteenä, sosiaalisuudesta minuuden keskiössä, koulutusalaan sitou-tumisen vahvistumisesta, elämästä henkilökohtaisen suunnittelun kohteena, opiskeluun sopeutumisesta opiskelukaverisuhteiden muodostumisen myötä, opiskelua haittaavista epämukavuuksista, omasta kiinnostuksen kohteesta, toisia opiskelijoita kohtaan koettu-jen ennakkoluulojen hälvenemisestä, opiskeluryhmän koostumisesta erilaisista alaryh-mistä sekä työelämän odottamisesta ja siitä saatujen kokemusten vaikuttavuudesta opis-keluun. Opiskelijoiden kokemuksia erilaistavat erityiset merkitysverkostot koostuivat kokemuksista opintojen keskeyttämisestä vaihtoehtoehtona, konflikteista opiskelijoiden välillä, opiskelijoiden epätasavertaisesta kohtelusta, opiskeluarjesta mielihyvää tuotta-vana, ettei kouluun joskus jaksa tulla tai siellä olla, yläasteesta apuna nykyiseen opiske-lupaikan valinnassa, luokkatilan jakautumisesta osiin sekä nykyisestä koulunkäynnistä korostuneen erilaisena yläasteeseen verrattuna.
Analyysin suorittamisen jälkeen tulokset liitettiin osaksi nuoruudesta nyky-yhteiskunnassa, kouluinstituutiosta, elämismaailmalähtöisestä oppimisesta, oppimisym-päristöistä sekä tarkoituksellisuuden kokemisesta käytyä tieteellistä keskustelua. Nuor-ten lähihoitajaopiskelijoiden elämismaailmat näyttäytyivät tutkimuksen pohjalta moni-ulotteisina ja monenlaisiin keskusteluihin liitettävissä olevana ilmiönä.
...
