TIIVISTELMÄ
Salopelto, Aapo & Sarkkinen, Mika. 2014. ”Pelataanko jo?” – Kahdeksasluokkalaisten poikien suhtautuminen kilpailutilanteisiin koululiikunnassa. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 79 s, 3 liitettä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten poikien kokemuksia kilpailemisesta osana koululiikuntaa. Oppilaat jaettiin vastausten perusteella kahteen ryhmään: kilpailulliset ja ei-kilpailulliset. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaan kilpailullisuuden yhteyttä oppilaan liikunnallisuuteen, eri motivaatiotekijöihin ja tavoiteorientaatioon. Tutkimuksemme eri motivaatiotekijät pohjautuvat Koululiikunnan motivaatioilmasto -mittariin (Soini 2006), ja niillä tarkoitetaan viihtymistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, autonomiaa sekä tehtävä- ja minäsuuntautunutta ilmastoa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena kahdessa eri kaupungissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 126 oppilasta kuudesta eri koulusta.
Kummassakin kaupungissa tutkimus toteutettiin kolmessa eri koulussa. Aineiston keräämisellä eri kouluista pyrittiin yksittäisen oppilasryhmän vaikutuksen pienentämiseen ja sitä kautta tulosten luotettavuuden lisäämiseen. Aineisto kerättiin helmikuussa 2014 ja se analysoitiin kevään 2014 aikana. Analysointi suoritettiin käyttämällä IBM SPSS 20.0 Statistics -ohjelmaa.
Tuloksista selvisi, että suurin osa, noin 90 %, oppilaista suhtautui myönteisesti kilpailuun liikuntatunneilla. Toisaalta lähes kolmannes ei enää lisäisi kilpailua liikuntatunneille. Havaittavissa oli selvä yhteys liikunnallisuuden ja kilpailullisuuden välillä: liikunnallisimmat oppilaat olivat myös kilpailullisempia. Liikunnallisimpien ja vähiten liikkuvien näkemyksissä kilpailullisuudesta oli merkitsevä ero (p<0.001). Motivaatiotekijöiden osalta oppilaat raportoivat viihtyvänsä hyvin koululiikunnassa. Tämä oli yhteistä vastaajille kilpailullisuusryhmästä huolimatta. Kilpailulliset oppilaat raportoivat korkeampia motivaatiotekijöiden arvoja kuin ei-kilpailulliset oppilaat. Heikoimmin kilpailullisuuden kanssa korreloi autonomian tunne. Näiden välinen korrelaatiokerroin oli vain 0.08. Molemmissa kilpailullisuusryhmissä havaittiin tavoiteorientaatioltaan enemmän tehtävä- kuin minäsuuntautuneita oppilaita. Toisaalta kilpailullisten joukosta löytyi ei-kilpailullisia enemmän sekä tehtävä- että minäsuuntautuneita.
Oppilaat suhtautuivat kilpailuun osana liikuntatunteja pääosin myönteisesti. Liiallinen kilpailun korostaminen voi kuitenkin olla haitallista. Tärkeää onkin muistaa tarjota jokaiselle sopivia tapoja kilpailla. Kilpailullisilla oppilailla oli myönteisempi kuva liikuntatuntien motivaatiotekijöistä ja kilpailusta osana koululiikuntaa kuin ei-kilpailullisilla oppilailla. Myönteistä oli havaita, että kaikista oppilaista suurin osa koki viihtyvänsä liikuntatunneilla. Pyrittäessä ”liikuntaan kasvattamiseen”, olisikin pohdittava, kuinka myös ei-kilpailullisten oppilaiden kokemuksia koululiikunnasta voitaisiin parantaa.
Avainsanat: kilpailu, liikunnallisuus, koululiikunta, motivaatioilmasto, tavoiteorientaatio
...
ABSTRACT
Salopelto, Aapo & Sarkkinen, Mika. 2014. ”Come on, let’s play already!” - Students’ perceptions of competition in the physical education classes. Department of Physical Education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 79 pp, 3 appendicies.
The aim of this study was to examine 8th grade pupils’ perceptions of competition in the school physical education classes. The pupils were divided into two groups based on their answers: the competitives and non-competitives. In addition, the connection between pupil’s perception of competition and his sportiveness, aspects of motivation and goal orientation was examined. Different aspects of motivation are based on Motivational Climate in School Physical Education Scale (MCSPES) (Soini 2006). They include enjoyment, social relatedness, perceived autonomy and task- and ego involving climate.
The study was realized by using questionnaires that were delivered to in total 126 pupils from two different cities, from six different schoo
ls. Three schools from each city took part into the study. By collecting data from different cities the researches wanted to minimize the effect of a single school and physical education class. This also betters the reliability of the results. The data was gathered in February 2014 and the analyzing process was carried out in spring 2014. Analyzing process was carried out by using IBM SPSS Statistics 20.0 -programme.
The results showed that the majority, about 90 %, of the students have a positive perception of competition as a part of school physical education. On the other hand, almost one third of the pupils wouldn’t add more competition in the physical education classes. There seems to be a clear connection between pupil’s competitive spirit and sportiveness: the most sportive pupils had also more positive perceptions of competition. A significant difference (p<0.001) was found between the most and least sportive pupils in the competitiveness. Examining the aspects of motivation among the pupils, a high level of enjoyment was found. The competitive students reported having experienced more every aspect of motivation than non-competitives. Instead, the perception of autonomy was found to have the weakest correlation (0.08) to the competitiveness. More task- than ego-orientated pupils were found both from the competitive and non-competitive pupils. There was a clear difference of goal orientation between the competition groups.
According to the results, competition seems to be a well-liked part of physical education classes. However, excessive competition may be harmful. Thus, different types of competition should be offered. Competitive pupils have a more positive perception of physical education, its different aspects and competition than non-competitives. A positive observation was that of all pupils the majority informed feeling enjoyment in the physical education classes. In order to “educate pupils to physical activity”, it would be important to find ways to improve the perceptions of non-competitive pupils towards the physical education.
Key words: competition, sportiveness, physical education, motivational climate, goal orientation
...
