Viestintäkulttuuri ja muutosviestintä sairaalaorganisaatiossa : Carea - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viestintäkulttuuria, sisäistä viestintää sekä muutosviestinnän toimivuutta Carean Kymenlaakson keskussairaalan (KOKS) monialaisessa työyhteisössä ja muiden sairaalan välittömässä läheisyydessä työskentelevien työntekijöiden keskuudessa. Omana muutosviestinnän osana oli keskussairaalan saneeraus- ja rakennushankkeen eli niin sanotun Hyvinvointipuisto-hankkeen valmisteluvaiheen muutosviestintä sisäisessä viestinnässä. Tutkimusongelmana oli selvittää, millainen viestintäkulttuuri ja sisäisen viestinnän nykytila vallitsee Carean Kymenlaakson keskussairaalan erikoissairaanhoidossa ja miten muutosviestinnässä on onnistuttu.

Tutkimuksessa on yhdistetty kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimustapana on kvantitatiivinen survey-menetelmä kyselyn sisältäessä myös kvalitatiivisen osan. Aineisto kerättiin sähköisesti verkkolomakkeella kahden viikon aikana, ja lomakkeen pohjana käytettiin kuntien viestinnän arviointiin ja seurantaan tarkoitettua KISA-järjestelmää muokattuna Carean tarpeisiin.

Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millainen viestintäkulttuuri vallitsee Kymenlaakson keskussairaalassa? Miten nykyiset viestintäkanavat toimivat viestin välittäjänä? Miten esimiesasemassa olevat ovat onnistuneet muutosviestinnässä? Tutkimustulosten mukaan viestintäkulttuuria voidaan pitää pääosin melko yhtenäisenä hajautetusta organisaatiomallista huolimatta. Horisontaalinen viestintä on kehittyneempää kuin vertikaalinen viestintä, sillä tiedonkulku ja ajatusten vaihtaminen on työtovereiden välillä tärkeää työn onnistumisen kannalta. Toisaalta viestintä on osin kehittymätöntä, viestintävastuut eivät ole selviä ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ovat osittain puutteelliset. Esimiehiin kohdistuva viestintätyytyväisyys on hyvällä tasolla ja heiltä saatuun muutosviestintään ollaan melko tyytyväisiä, kun taas ylimmän johdon kaikkeen viestintään ollaan melko tyytymättömiä. Sähköisistä viestintäkanavista intranet Synapsi ja sähköposti ovat suosituimmat, joskin niitä ja niiden käyttöä tulee kehittää. Tuloksissa nousi esiin erityisesti avoimuuden ja vuorovaikutuksen tarve ylimmän johdon kanssa. Tutkimustulosten perusteella viestinnän kehittämiseen, jatkuvuuteen ja ennakoivuuteen on kiinnitettävä kauttaaltaan huomiota, ja on luotava toimintasäännöt ja prosessit sille, miten, missä ja kenelle viestitään ja kuka viestii erityisesti suoraan henkilöstöä ja heidän työtehtäviään koskettavista asioista.