Pienten lasten tunteet ja tunteiden merkitys lasten arjessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia tunteita lapset kokevat arjessaan ja mitkä ovat niitä tilanteita, jotka tuottavat tunnekokemuksia. Tavoitteena oli antaa lasten itsensä kertoa niistä myönteisistä ja kielteisistä tunteista, joita arkeen sisältyy. Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Pienten lasten perhearki ja myönteinen vanhemmuus –tutkimusprojektia. Tutkimukseen osallistui viisi lasta, jotka olivat iältään 5-6-vuotiaita. Aineistonkeruussa käytettiin narratiivista Tarinataikurintuokio –menetelmää sekä haastattelua, jonka tukena hyödynnettiin erilaisia lapsilähtöisiä menetelmiä. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen ja narratiivisen sisällön analyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että lasten tunnekokemukset kytkeytyivät toisaalta läheisiin ihmissuhteisiin ja toisaalta yksilön oman toimijuuden kokemuksiin. Myönteisiä tunteita lapset kokivat, kun heille muodostui tunne tärkeisiin ihmissuhteisiin kuulumisesta. Lapsille tärkeitä ihmissuhteita näyttivät olevan niin perhe- kuin vertais- ja ystävyyssuhteetkin. Vastaavasti ihmissuhteissa koettu erillisyyden tunne sai lapsissa aikaan kielteisiä tunteita. Lapset kokivat erillisyyden tunnetta etenkin vertaissuhteissa joutuessaan torjutuksi ja ulossuljetuksi leikistä. Lapsille myönteisiä tunnereaktioita tuottivat omien tavoitteiden ja siten oman toimijuuden toteutuminen. Sen sijaan kokemukset toimijuuden rajoittamisesta, esimerkiksi vanhemman asettamien sääntöjen avulla, olivat lapsille kielteisiä tunteita tuottavia tilanteita. Lapset liittivät kielteiset tunteet myös arkeen kuuluviin erimielisyyksiin, joita läheisten ihmisten kanssa tulee.