Tutkielmani avaa Suomen Etelä-Korea-suhteiden syntyä ja kehitystä vuosina 1953-1989. Etelä-Korea oli vuonna 2012 Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Aasiassa tavarakaupalla mitattuna. Suomen Etelä-Korea-suhteiden synty ja kehitys eivät tapahtuneet itsestään, vaan veivät vuosikymmeniä ja monien aktiivisten toimijoiden työtunteja. Suomen diplomaattisuhteet solmittiin Etelä- ja Pohjois-Korean kanssa vuonna 1973. Suomen ja Etelä-Korean suhteita ei ole kovin laajasti tutkittu, joten tutkielmani avaa merkittävästi historiallista tietoa Suomen ja Etelä-Korean suhteiden ymmärtämiselle ja niiden edistämiselle.
Tutkielmani kannalta oleellista on ensinnäkin se, mitkä tekijät vaikuttivat Suomen ja Etelä-Korean suhteiden syntymiseen ja toiseksi, miksi Suomi kiinnostui luomaan suhteet Etelä-Koreaan. Kolmanneksi kuvaan ja analysoin tutkielmassani Suomen ja Etelä-Korea-suhteita. Podin näitä kolmea kysymystä suomalaisten diplomaattien, kansainvälisen tilanteen ja erilaisten ilmiöiden se
kä tapahtumien näkökulmasta. Alkuperäislähteinäni käytin suomalaisten diplomaattiraportteja ja haastattelin Suomen, elossa olevia, edustajina Etelä-Koreassa toimineita henkilöitä vuosina 1973-1989. Tutkielmani edustaa diplomatian historiaa ja uutta kansainvälistä historiaa, jossa perinteisen kansainvälisen historian tapahtumiin ja henkilöihin keskittyvää tutkimukseen tuo syvyyttä kulttuurin näkökulma. Tutkimuksessani käytetty menetelmä hyödyntää uuden kansainvälisen historian näkökulmaa ja Ranskalaisen koulukunnan metodia. Ranskalainen koulukunnan mukaisesti tutkin diplomaattisuhteita henkilöiden ja organisaatioiden lähtökohtia erilaisissa asiakirjoissa.
Lopputuloksena voin todeta, että Suomi pysyi etäällä Suomi Korean niemimaan tilanteesta vetoamalla omaan puolueettomuuteensa 1960-luvulla ja vielä 1970-luvun alussa. Suomen puolueettomuus oli Korean tilanteessa ristiriitaista, sillä Pohjois-Korean suhteet kiinnostivat Suomea enemmän ja maiden välisissä suhteissa tapahtui hiljalleen lähentymistä. Suomen ja Pohjois-Korean edenneet suhteet vaikuttivat merkittävästi siihen, että myös Etelä-Korea tunnustettiin ja sen kanssa solmittiin ensin diplomaattisuhteet ja myöhemmin perustettiin Suomen kaupallinen edustusto ja suurlähetystö Souliin. Suomen ja Etelä-Korean vienninyhteensopivuus normalisoi maiden suhteet. Suomen ja Etelä-Korean suhteet ohittivat myös Pohjois-Korean suhteiden merkityksen Suomelle. Suomen ja Etelä-Korean välinen poliittinen toiminta haki vielä paikkansa 1980-luvulla ja Etelä-Korean sisäpoliittisia muutoksia seurattiin varovasti vierestä. Suomen Etelä-Korea-suhde huipentui Soulin olympialaisiin vuonna 1988 Suomen suurlähetystön saadessa ensimmäisen kakkosmies Souliin. Olympialaisten myötä Etelä-Korea tuli tunnetummaksi suomalaisille. Etelä-Korealle olympialaiset mahdollistivat suhteet myös sosialistimaihin.
...
