Koulun osaamisen kehittäminen - mahdollisuuksia, haasteita ja osaamistarpeita : fenomenografinen tutkimus Helsingin peruskoulun johtoryhmäläisten käsityksistä

Abstract

Manninen, Veera. KOULUN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN – MAHDOLLISUUKSIA, HAASTEITA JA OSAAMISTARPEITA. Fenomenografinen tutkimus Helsingin peruskoulun johtoryhmäläisten käsityksistä. Kasvatustieteen pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos, 2014. 117 sivua, 1 liite. Julkaisematon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin koulun osaamisen kehittämistä koulun johtoryhmäläisten käsityksiä tutkimalla. Tutkimusjoukkona olivat Helsingin peruskoulujen johtoryhmät, joita oli kyselyntekohetkellä yhteensä 102. Kysely toteutettiin paperisena kyselylomakkeena johtoryhmien valmennuspäivien yhteydessä. Vastauksia saatiin 377 johtoryhmäläiseltä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä oli fenomenografinen tutkimusote.

Tutkimuksessa etsittiin johtoryhmäläisten käsityksiä koulun osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista, haasteista ja osaamistarpeista. Tarkoituksena oli selvittää käsityksiä koulujen osaamiseen edistävästi ja estävästi vaikuttavista tekijöistä. Osaamistarpeita kartoittamalla nähtiin mihin kouluissa tarvittiin lisää osaamista.

Tutkimustulokset esiteltiin fenomenografiseen tutkimusotteeseen kuuluvalla tavalla, kuvauskategorioina. Jokaiselle kolmelle tutkimuskysymykselle luotiin oma kuvauskategoriansa. Osaamisen kehittämisen haasteita nähtiin olevan organisaation rakenteisiin ja toimintakulttuuriin sekä työyhteisöön liittyen. Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ja hyötyjä koettiin olevan yhteisön kehittymisen ansiosta. Osaamistarpeita puolestaan löydettiin henkilökohtaiseen ammatilliseen kehittämiseen liittyen.

Isoimpana osaamisen kehittämisen haasteena nähtiin olevan aika, jonka vastaajat mainitsivat 96 kertaa. Ajanpuutteen koettiin estävän kehittämisen, jota muuten oltiin halukkaita tekemään. Aikaan liittyvät ongelmat saattoivat vaikuttaa myös muiden haasteiden syntyyn. Osaamisen kehittämisen mahdollisuutena ja hyötynä puolestaan nähtiin työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääntyminen (56 mainintaa) sekä työyhteisön kehittyminen (52 mainintaa). Osaamista kehittämällä oli mahdollista saada paremmin jaksava ja toimiva työyhteisö, jonka ansiosta myös työyhteisön yhteisöllisyys kehittyi. Yhteistyö on oleellista oppivassa organisaatiossa, jollaiseksi koulu usein pyrkii kehittymään. Kouluun nähtiin tarvittavan osaamista muun muassa opetusmuotojen ja opettamisen kehittämiseen (34 mainintaa) sekä verkko-osaamisen ja tietoteknisten taitojen kehittämiseen (30 mainintaa). Opettajien henkilökohtaiset osaamistarpeet nousivat isoimmiksi osaamisen kehittämistä vaativiksi teemoiksi.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi johtoryhmävalmennusten aiheiden suunnittelussa ja koulujen osaamisen kehittämisen tukemisessa. Koulun työyhteisön kuuleminen auttaa näkemään kehitystyön koulujen näkökulmasta, jonka avulla voidaan löytää sopivia kehittämisen tapoja. Löydettyjä haasteita voidaan kehittää kohti osaamisen mahdollisuuksia ja hyötyjä ottamalla huomioon osaamistarpeina löydetyt teemat.