Äidinkieleltään suomenkielisten s2-opettajien kieli-ideologinen suhde suomen kieleen
Suomen kielellä on äidinkieleltään suomenkielisten s2-opettajien elämässä kaksi eri roolia: se on sekä äidinkieli
että opetettava, toinen tai vieras, kieli. Tutkin sitä, millaista kieli-ideologista suhdetta suomen kieleen tämä kielen
hyvin erilaisten roolien asetelma synnyttää. On tärkeää tutkia opettajien kieli-ideologista suhdetta siihen kieleen,
jota he opettavat, koska heidän ideologiansa välittyy opetuksesta oppijoille. Niin kieli- kuin muutkin ideologiat
ovat esimerkiksi opetuksessa käytännön työssä ilmeneviä taustalla vaikuttavia ajatusrakennelmia. Ne vaikuttavat
sekä yksilön että yhteisön tasolla. S2-opetusta kehitetään parhaillaan voimakkaasti, joten tutkimusaiheeni on ajankohtainen
ja siksi tärkeä.
Tutkimuskysymykseni on se, millainen kieli-ideologinen maasto piirtyy esiin äidinkieleltään suomenkielisten
s2-opettajien kieli-ideologisesta suhteesta suomen kieleen. Olen haastatellut kahdeksaa tutkimushenkilöä ja
pyytänyt elämäkertakirjoitukset neljältä tutkimushenkilöltä. Tutkin aineistoani ensin sisällönanalyyttisin menetelmin
ja sen jälkeen käytän neksusanalyyttistä menetelmää.
Olen kartoittanut aineistostani diskursseja sekä tutkimushenkilöiden äidinkielisestä että vieraskielisestä suhteesta
suomen kieleen. Yksi diskursseista toimii tutkielmani neksuksena. Se on diskurssi, joka esiintyy sekä äidinkielisessä
että vieraskielisessä näkökulmassa ja jakaa lopulta esiin piirtyvän kieli-ideologisen maaston kahteen eri
linjaan. Tutkielmani pääkäsitteet ovat diskurssi ja kieli-ideologia. Sekä ne että neksusanalyyttinen menetelmä ovat
kriittisen diskurssintutkimuksen kentältä.
Tutkimushenkilöt suhtautuvat suomen kielen välineellisyyteen kahdella eri tavalla: suomen kieli on välineellisesti
muiden kielten kaltainen ja suomen kieli on välineellisyydessäänkin muihin kieliin nähden erityinen.
Näistä kahdesta eri näkökulmasta rakentuu tutkimushenkilöiden kieli-ideologinen maasto suhteessa suomen kieleen.
Tulosten mukaan ne, jotka suhtautuvat suomen kieleen välineellisestikin erityisenä kielenä, muuttavat opettajina
puhetapaansa ja pyrkivät käyttämään opetuksessaan uusia menetelmiä. Toista linjaa todentavat tutkimushenkilöt,
ne, jotka suhtautuvat suomen kieleen välineellisesti kuten muihin kieliin, suhtautuvat suomeen säännönmukaisena
kielenä, eivät käytä muita kieliä opetuksensa apuna ja käyttävät perinteisiä opetusmenetelmiä.
Tutkielmani tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimukseen kieli-ideologisesta suhteesta kieleen. Tutkielmani
todistaa, että niin diskurssit kuin kieli-ideologiat liikkuvat monensuuntaisesti sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä
tasolla. Tulokset eivät ole odotuksenmukaisia etenkään siinä mielessä, että ne tutkimushenkilöt, jotka näkevät
suomen välineellisesti muiden kielten kaltaisena, siis todentavat yleisesti eklektistä kieli-ideologista suhdetta kieleen,
suosivatkin perinteisten opetusmenetelmien käyttöä. Tutkielmani herättää monia kysymyksiä, esimerkiksi
missä mielessä äidinkielisen näkökulman vaikutus siirtyy vieraskieliseen näkökulmaan vai siirtyykö se lainkaan.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28143]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Sillä olisi annettavaa, jos sille olisi aikaa antaa tilaisuus" : äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien käsityksiä draamasta opetus- ja kasvatustyössä
Reijonen, Salla (2020)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia tulkintarepertuaareja ja opettajapositioita äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ottavat suhteessa draamakasvatukseen eli draamaan. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tutkimus ... -
Opettajien representaatiot ja diskurssit Suomi24– keskustelupalstan kommenteissa
Miettinen, Hilda-Maria (2020)Opettajiksi hakevien määrä on vähentynyt ja alan viehättävyyden laskuun vaikuttavia tekijöitä on pohdittu muun muassa mediassa. Tarkastelen tutkimuksessa sitä, millaisia merkityksiä opettajista muodostetaan ... -
Oppilaantuntemuksen representaatiot yläkoulun suomi toisena kielenä -opettajien puheessa
Leppävuori, Hanna (2023)Tutkimuksessani tarkastelen oppilaantuntemuksen representaatioita yläkoulun suomi toisena kielenä - opettajien puheessa. Oppilaantuntemus on koulumaailmassa taajaan käytetty termi, mutta sitä ei ole juuri tutkittu. Tutkin ... -
Virhe ei ole kirosana, vai onko? : opettajien käsityksiä virheestä
Ahola, Sari; Tossavainen, Henna (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2023)Meistä monet ehkä muistavat, miten opettaja oli merkinnyt virheet punakynällä kirjoitelmiin ja koepapereihin. Virheiden määrä tavallisesti vaikutti siihen, minkä arvosanan tai pistemäärän suorituksesta sai. Kirjoittamisen ... -
S2-oppijan mielipidekirjoituksen sujuvuus maallikoiden ja S2-opettajien arvioimana
Göös, Marjaana; Karppinen, Mari (2014)Tutkielmamme aiheena on S2-oppijan mielipidekirjoituksen sujuvuus ja sen arviointi. Sujuvuus, kompleksisuus ja tarkkuus ovat keskeisiä ja laajasti käytettyjä käsitteitä toisen kielen arvioinnissa, mutta niiden määrittely ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.