Show simple item record

dc.contributor.authorVuori, Kaisa
dc.date.accessioned2014-06-03T07:14:26Z
dc.date.available2014-06-03T07:14:26Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1436234
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43605
dc.description.abstractVuori, Kaisa (2014). Erityistä tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen liikuntaryhmässä: oppilaiden ja opettajien kokemuksia. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 60 s., 4 liitettä. Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena oli selvittää erityistä tukea tarvitsevien yleisopetuksen liikuntaryhmään integroitujen oppilaiden kokemuksia liikuntatunneista. Lisäksi selvitin, miten opettaja kokee opetustyönsä, kun liikuntaryhmässä on integroitu oppilas. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja työn tieteenfilosofinen lähtökohta oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea liikunnanopettajaa ja kolmea yleisopetuksen liikuntaan integroitua yläkoulun oppilasta Etelä-Pohjanmaalla. Haastattelut kestivät 10-20 minuuttia. Haastatteluiden analysoinnit toteutettiin sisällönanalyysillä. Opettajat suhtautuivat myönteisesti integraatioon. He kokivat saaneensa tarpeeksi tukea opettamiseen, eivätkä kokeneet opetuksen hankaloituneen integroidun oppilaan myötä. Opettajat näkivät integroinnista koituvan selkeitä etuja sekä integroidulle oppilaalle, että myös muille oppilaille esimerkiksi suvaitsevaisuuden oppimisessa. Tutkimuksessa havaitsin myös, että integraatiota toteutettiin hyvin eri tavoin: toisessa koulussa integraatiossa oli selkeästi näkyvillä ajatus inkluusiosta, toisessa taas ei, vaan integraatio oli lähinnä fyysistä. Haastatellut oppilaat suhtautuivat liikuntaan myönteisesti ja kokivat kuuluvansa liikuntaryhmään. Toisaalta vaikeaksi asiaksi koettiin jääminen toiminnan ulkopuolelle opettajan eriyttämiskäytäntöjen vuoksi, mikä näkyi etenkin yhden oppilaan vastauksissa. Tutkimukseni mukaan oppilaille tärkeintä liikuntatunneilla näyttäisivät olevan kaverit. Kannustaminen ja avustaminen näyttäytyivät oppilaiden vastauksissa myönteistä ilmapiiriä synnyttävinä tekijöinä. Vaikka oppilaat kokivat yhteenkuuluvuutta liikuntaryhmässä, eivät he kuitenkaan olleet kavereita yleisopetuksen oppilaiden kanssa. Poikkeuksen muodosti yksi oppilas, joka vietti vapaa-aikaa yleisopetuksen oppilaiden kanssa. Opettajien vastaukset ilmensivät sitä tosiasiaa, että Suomessa ei vielä ole selkeää ja yhtenäistä tapaa toteuttaa integraatiota. Opettajien ja koulujen käytännöt integraatiossa sekä liikuntatuntien eriyttämisessä vaihtelivat suuresti. Koska oppilaille tärkeintä liikuntatunneilla näyttäisivät olevan kaverit ja heidän kanssaan tapahtuva yhteistyö, tulisi opettajan edistää myönteistä vuorovaikutusta ryhmässä, joissa oppilailla on mahdollisuus toimia ryhmässä. Oppilaalle on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään ja olla hyväksytty ryhmän jäsen. Opettajan toiminnalla on vaikutusta oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunteeseen: Tutkimuksessani oppilaat, jotka pystyivät osallistumaan kaikkeen toimintaan tunneilla, arvioivat myönteisimmin ryhmään kuulumista. Kokemus siitä, että jää ryhmän toiminnan ulkopuolelle, oli oppilaalle vaikea asia.fi
dc.description.abstractKaisa Vuori (2014). Pupil with special needs in general teaching group: Pupil’s and teacher’s experiences. The Department of Sport and Sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis, 60 pp., 4 appendices. The purpose of my Master’s thesis was to examine pupils’ experiences about physical education (PE) lessons where pupils with special needs were integrated into general teaching group. In addition teachers’ experiences about teaching a group where pupils with special needs were integrated were studied. Research is qualitative case research and its scientific background was phenomenological. Data of the research was gathered by interviewing three PE-teachers and three pupils with special needs in general teaching group in southern Ostrobothnia. All the interviews took about 10-20 minutes. Content analysis was used to analyze the interviews. In my research teachers had a positive attitude about integration and in their opinion they had enough support for teaching and pupils with special needs did not make teaching more complicated. Teachers saw clear advantages about integration for integrated pupils, but it was also seen positively for other pupils in terms of increased liberality. I also noticed in my research that integration was organized in very different ways even in the same municipality; at one school inclusion ideology was clearly visible whereas in another it was not, although integration was physical. Interviewed pupils had positive attitude about PE and they felt belonging to the PE group. According to my research the most important thing during the PE lessons were the friends. On the other hand teacher’s actions led to feeling of being outsider in the group, especially for one of my interviewed pupil. In pupils’ responses, cheering and helping each other were the things that had positive effect for the atmosphere. Even though pupils felt belonging to the PE group they were not friends with the pupils from general teaching group. One pupil made an exception by hanging out with pupils from general teaching group in his spare time. Teachers’ responses supported the fact that in Finland there is not explicit and common way to carry out the integration in education. Teachers’ and schools’ methods of integration and differentiation in PE alternated greatly. Because the most important thing for pupils during PE lessons seems to be friends, teacher should encourage positive interaction in the group. It is important for a pupil to get a feeling of being part of the group and to be acceptable member of it. Teachers’ actions might have effect on the feeling of togetherness because in my research pupils who were able to take part in all action during the lessons were also more positive about belonging to the group. Having a feeling of being outsider in the group was a difficult issue for the pupil.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (69 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othererityistä tukea tarvitseva oppilas
dc.subject.otherintegraatio
dc.subject.otherkoululiikunta
dc.subject.otheryhteenkuuluvuus
dc.titleErityistä tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen liikuntaryhmässä : oppilaiden ja opettajien kokemuksia
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201406031904
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.date.updated2014-06-03T07:14:27Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysointegraatio
dc.subject.ysokoululiikunta
dc.subject.ysoerityisoppilaat
dc.subject.ysoyleisopetus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record