Luokanopettajien kokemuksia erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden osallisuudesta ja sen tukemisesta isossa yleisopetuksen ryhmässä

Inkluusion tarkoitus on poistaa oppimisen esteiden lisäksi myös osallisuuden esteitä. Osallisuus jää kuitenkin usein oppimisen varjoon, eikä sen tärkeyttä aina ymmärretä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää isoja opetusryhmiä opettavien opettajien kokemuksia erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden osallisuuden toteutumisesta. Lisäksi haluttiin tietää, millaisia tukikeinoja opettajat käyttävät tukeakseen erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden osallisuutta ja mitkä keinot he kokevat toimivimmiksi. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kahdeksalta luokanopettajalta puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jossa käytettiin teemoittelua. Tutkimuksessa selvisi, että vaikka opettajat kokivat erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden tarvitsevan tukea osallisuudelleen, toteutui näiden oppilaiden osallisuus kuitenkin samankaltaisesti muiden oppilaiden kanssa isoissa luokissa. Opettajilla oli käytössään monipuolisia keinoja osallisuuden tukemiseen, ja tärkeimmäksi nousi oppilaskohtaisuus, oppilaan kuuntelu ja kohtaaminen. Tutkimuksen mukaan opettajilla on ammattitaitoa tunnistaa osallisuuden haasteet sekä tarttua niihin tehokkaasti oikeilla tukikeinoilla. Isot opetusryhmät eivät sinänsä tuota haastetta erityisen ja tehostetun tuen oppilaan osallisuuden toteutumiselle, vaikka muuta haastetta suuret opetusryhmät voivatkin tuottaa.