Uusliberaalia sosiaalipolitiikkaa? : uusliberaalin sosiaalipolitiikan suosio eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa Ylen vaalikoneen perusteella vuoden 2011 eduskuntavaaleissa
Tausta ja tavoite: Tämä tutkimus pyrkii selvittämään vuoden 2011 eduskuntavaalien
kansanedustajaehdokkaiden vaalikonevastausten perusteella, kuinka suosittuja
uusliberalistiset sosiaalipolitiikan toteuttamistavat ovat ehdokkaiden keskuudessa. Kaikkien ehdokkaiden ja edustajaksi päässeiden vertailut tuottavat tietoa myös eduskunnan uusliberaaliudesta.
Toteutustapa: Vuonna 2011 valituista kansanedustajista 194/200 kansanedustajasta
vastasi Ylen vaalikoneeseen ennen valituksi tulemistaan. Lisäksi yli tuhat muuta
ehdokasta, jotka eivät tulleet valituiksi, vastasivat vaalikoneeseen. Ylen vaalikoneen data on julkaistu internetissä avoimena datana Creative Commons -Tlisenssillä. Tutkimuksessa vaalikonedatasta tarkasteltiin kaikkia vastanneita ehdokkaita ja vastauksia kysymyksiin, jotka käsittelivät sosiaalipolitiikkaa tai muuten antavan tutkimuksen kannalta oleellista tietoa. Aineisto käsiteltiin SPSStilastoohjelmalla, jonka avulla kysymyksistä myös rakennettiin uusliberalismin kannatusta kuvaava summamuuttuja.
Tulokset: Tuloksista selviää että puolueiden välillä on selkeitä eroja uusliberalismin kannatuksen suhteen. Kokoomuksesta löytyy eniten kannattajia uusliberaalille sosiaalipolitiikalle, kun taas Vasemmistoliitosta eniten vastustajia sille. Kuitenkaan Kokoomuksessakaan kannatus ei ole huomattavan voimakasta, kun taas Vasemmistoliitossa vastustus on. Uusliberalistisen sosiaalipolitiikan suosiota Kokoomuspuolueeseen kuulumisen lisäksi selittää osittain yrittäjänä toimiminen ja korkeakoulutus. Tulotasolla, sijoitusten arvolla, vaalibudjetilla ja muulla koulutuksella oli myös osittaista merkitystä uusliberalismin kannattamisen voimakkuuden suhteen.
Johtopäätökset: Uusliberaalille sosiaalipolitiikalle ei vaikuta olevan kannatusta ja kokoomusjohtoinen hallitus priorisoi omien sanojensakin mukaan pohjoismaista
hyvinvointivaltiomallia. Tämän aineiston perusteella ei näytä olevan odotettavissa kuin korkeintaan pieniä liberalisointipolitiikkoja sosiaalipolitiikkaan, minkäänlaiselle suuremmalla suunnanmuutokselle sitä mallia kohtaan ei vaikuta olevan poliittista tahtoa.
...
Background/aim: This study aims at finding out how popular neoliberal views in social policies are among Finnish parliamentary candidates. Data is from voting aid application of Finnish national public-broadcaster YLE. Comparisons between all candidates and those who got elected to parliament give information also about neoliberalism in social policy issues in Finnish parliament.
Methods: 194 out of 200 elected members of parliament answered to this voting aid application before being elected in parliamentary elections of 2011. Also over 1000 other candidates answered to this application. Data of Yle's voting aid application has been published in Creative Commons license. From the data was researched answers from all candidates and answers to questions conserning social policy. Data was processed with statistical program SPSS. SPSS was used for example in constructing variable measuring support for neoliberalism.
Results: Results tell that there are clear differences between parties in relation to support of neoliberalism. In parties in parliament, most supporters for neoliberalism are found in National Coalition (Kokoomus) and strongest opposition from Left Alliance (Vasemmisto). Even in National Coalition the support for neoliberalism is quite modest, while in Left Alliance the opposition is strong. Support for neoliberal social policy is most explained by membership in National Coalition, being entrepreneur and having higher education. Income level, value of investments, election budget and other education had some relevance in how strongly one supports neoliberalism.
Conclusions: There seems to be no significant support for neoliberal social policy in Finland. Even National Coalition led government prioritizes Nordic welfare state. Based on this data there is to be expected at most only slight liberalization on social policies. There seems to be no support nor political will for any greater turn towards more neoliberal social policies in Finland.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vallaton vaalikone
Suojanen, Maria; Talponen, Jarno; Haukio, Jenni (Minerva, 2007) -
Tarjonta vastaa kysyntään : case tutkimus Perussuomalaisten populismin kannatuksen kysyntätekijöistä eduskuntavaaleissa 2011 ja 2019
Niskanen, Jonatan (2024)Tutkielma tutkii Perussuomalaisten populismin kannatusta eduskuntavaaleissa 2011 ja 2019. Kannatusta tutkitaan soveltamalla kolmea kysyntätekijäteoriaa, tietoisuus ja mielipide hypoteesia, sosioekonomista marginalisaatioteoriaa ... -
Musiikki vaikuttamisen keinona eduskuntavaaleissa 2019
Hautakangas, Hilda-Maria (2023)Vaikuttamisen keinoista on hyvä olla tietoinen, sillä lähes joka päivä kohtaamme tilanteita, joissa päätöksiimme, mielipiteisiimme, arvomaailmaamme tai mielikuviimme pyritään vaikuttamaan keinolla jos toisella. Etenkin ... -
Liberaalisen kansanpuolueen vaalitappio eduskuntavaaleissa 1979 : retoriikka-analyysi järjestölehden teksteistä
Heikkinen, Janne (2018)Tässä tutkimuksessa tutkimusteemaksi on valittu Liberaalin kansanpuolueen kriisiviestintä vuoden 1979 eduskuntavaaleissa. Tutkimustehtävänä on ollut selvittää puolueen toimijoiden käyttämiä argumentteja vaalitappiosta sekä ... -
Äänestäjät kuluttajina : puoluevalintaan ja äänestäjien käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa
Mannonen, Markus (2019)Tässä pro gradu -tutkielmassa äänestäjät nähdään kuluttajina, joiden puoluevalintaan ja äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kuluttajakäyttäytymisen teorioiden kautta. Tutkielman tutkimusmalli perustuu ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.