| dc.description.abstract | Nykyään moni valitsee kasvisruokavalion terveydellisin ja ekologisin perustein. Erityisesti punaisen lihan mahdolliset haittavaikutukset ovat saaneet monet jättämään punaisen lihan pois ruokavaliostaan ja lisää-mään kasvisten syöntiä. Tällöin voidaan puhua kasvispainotteisesta tai semivegetaarisesta ruokavaliosta, koska ruokavalio sisältää satunnaisesti vaaleaa lihaa sekä kalaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kasviksiin pohjautuva ruokavalio vaikuttaa elimistön proteiiniaineenvaihduntaan. Tavoit-teena oli, että tulosten perusteella voitaisiin arvioida erityisesti sitä, onko kasviksiin pohjautuvasta ruoka-valiosta saadulla proteiinilla erilaisia vaikutuksia elimistön proteiinimetaboliaan kuin runsaalla eläinpro-teiinin saannilla.
Tutkimuksen suoritti loppuun 88 kuntoliikuntaa harrastavaa miestä ja naista. Koehenkilöt jaettiin iän perusteella kolmeen ryhmään: 12–15-vuotiaat (n=22), 25–35-vuotiaat (n=33) ja 65–75-vuotiaat (n=33). Koehenkilöt kävivät läpi kaksi eri ruokavalioviikkoa (2 x 7 vrk), joiden aikana he nauttivat joko normaaliproteiinista, runsaasti kasviksia ja hieman vaalea lihaa sisältänyttä ruokavaliota (KASVIS) tai runsaasti lihaa sisältänyttä, runsasproteiinista ruokavaliota, joka ei sisältänyt juurikaan kasviksia (LIHA). Ruokavaliot oli ohjeistettu etukäteen, ja jaksojen aikana koehenkilöt täyttivät ruokapäiväkirjaa. Ravinto-jaksojen alussa koehenkilöt keräsivät 12 tunnin virtsanäytteen sekä antoivat paastoverinäytteen. Ravinto-viikkojen päätteeksi samat mittaukset toistettiin. Muutama viikko ensimmäisen ravintojakson jälkeen koehenkilöt kävivät läpi ravintojakson sekä veri- ja virtsamittaukset uudestaan toista ruokavaliota noudat-taen. Verinäytteistä analysoitiin seerumin proteiinit, albumiini, kreatiniini, urea sekä keskiryhmältä (25–35 v) IGF-1. Virtsanäytteistä analysoitiin urea sekä kreatiniini. Ruokapäiväkirjat analysoitiin Nutri-Flow-ravintolaskelmaohjelmistolla. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 20.0 for Windows- ja Microsoft Excel 2011 -ohjelmilla.
Kasvisten saannissa oli merkitsevä ero (p<0,001) ravintojaksojen välillä kaikissa ryhmissä. KASVIS-ravintojaksolla kasvisten saanti oli myös merkitsevästi suurempaa (p<0,001) kuin koehenkilöi-den tavanomainen kulutus. Proteiinin saanti (g/kg/vrk) oli kaikissa ryhmissä merkitsevästi suurempaa (p<0,001) LIHA-ravintojaksolla kuin KASVIS-ravintojaksolla. Kaikilla ryhmillä proteiinia saatiin KAS-VIS-ruokavalionkin aikana suositusten mukaan. KASVIS-ravintojakson aikana virtsan urea-arvot laskivat merkitsevästi (p<0,001). LIHA-ravintojakson aikana arvot taas nousivat merkitsevästi (p<0,001) lapsia lukuun ottamatta. Virtsan kreatiniini laski KASVIS-ravintojakson aikana merkitsevästi (p<0,001) kaikissa muissa paitsi lasten ryhmässä. LIHA-ravintojakson aikana millään ryhmällä ei tapahtunut merkitseviä muutoksia virtsan kreatiniinissa. Seerumin proteiinit kasvoivat merkitsevästi (p<0,001) LIHA-ravintojakson aikana kaikissa muissa paitsi keskiryhmässä. KASVIS-ravintojakso ei aiheuttanut merkit-seviä muutoksia alkutilanteeseen nähden missään ryhmässä. Myös seerumin albumiini kasvoi merkitse-västi (p<0,001) LIHA-ravintojakson aikana kaikissa muissa paitsi keskiryhmässä. KASVIS-ravintojakson aikana seerumin albumiiniarvot kasvoivat merkitsevästi (p<0,001) kaikissa muissa paitsi lasten ryhmässä. Seerumin kreatiniini kasvoi merkitsevästi (p<0,05) KASVIS-ravintojakson aikana keskiryhmällä sekä silloin kun koehenkilöitä tarkasteltiin yhtenä ryhmänä (p<0,01). Seerumin urea-arvot laskivat merkitse-västi (p<0,001) KASVIS-ravintojakson aikana ja nousivat merkitsevästi (p<0,001) LIHA-ravintojakson aikana. Seerumin IGF-1 mitattiin vain keskimmäiseltä ikäryhmältä. KASVIS-ravintojakson seurauksena IGF-1-arvot laskivat merkitsevästi (p<0,001), ja LIHA-ravintojakson aikana ne nousivat merkitsevästi (p<0,001).
Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että kasvispainoitteiselläa normaaliproteiinisella ruokavaliolla, joka ei sisällä punaista lihaa, on erilaisia vaikutuksia virtsasta ja verestä mitattuihin proteiiniaineenvaih-dunnan muuttujiin verrattuna runsaasti eläinproteiinia sisältävään ruokavalioon. Tulosten perusteella on kuitenkin mahdollista, että erilaiset vaikutukset johtuvat pikemminkin nautitun proteiinin määrästä kuin sen lähteestä. | fi |
