Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMarx, Karl
dc.date.accessioned2014-04-03T09:22:30Z
dc.date.available2014-04-03T09:22:30Z
dc.date.issued2005
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1311988
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43159
dc.descriptionKarl Marx tunnetaan poliittisen taloustieteen ja historian kulun tutkijana, mutta hän harrasti muutakin. Nyt suomennetussa väitöskirjassaan (kirjoitettu 1840-41) hän paneutuu antiikin luonnonfilosofiaan, erityisesti Demokritoksen ja Epikuroksen atomioppiin. Atomisteja vertaillessaan Marx hahmottelee samalla omaa näkemystään, jossa korostuvat luonnon sisäinen aktiivisuus sekä sattumat ja kaiken kiinteän viimekätinen tuhoutuvuus. Nykyään, kun luontokäsitysten suuri merkitys on käynyt ilmeiseksi, on Marxin laajimmalla luonnonfilosofisella kannanotolla erityistä mielenkiintoa. Marxin traktaatti kuuluu myös antiikintutkimuksen klassikoihin, jossa etenkin Epikuroksen filosofiaa onnistuttiin valottamaan uudella tavalla. Teokseen liitetyssä muistivihkojensa katkelmassa Marx kuvaa, miten hänen sympatisoimansa epikurolaisuus joutui kamppailemaan yhteiskunnallisen murroskauden ankarissa oloissa, ja kärsi siksi tietystä sisäänpäin kääntyneisyydestä: ”Niin olivat esimerkiksi epikurolainen ja stoalainen filosofia oman aikansa onnea; niin etsii yöperhonen yksityisyyden lampunvaloa kaikille yhteisen auringon laskettua.” Teoksen on suomentanut Jukka Heiskanen, joka on myös kirjoittanut siihen laajahkon johdantoluvun ja selitykset.fi
dc.descriptionKarl Marx tunnetaan poliittisen taloustieteen ja historian kulun tutkijana, mutta hän harrasti muutakin. Nyt suomennetussa väitöskirjassaan (kirjoitettu 1840-41) hän paneutuu antiikin luonnonfilosofiaan, erityisesti Demokritoksen ja Epikuroksen atomioppiin. Atomisteja vertaillessaan Marx hahmottelee samalla omaa näkemystään, jossa korostuvat luonnon sisäinen aktiivisuus sekä sattumat ja kaiken kiinteän viimekätinen tuhoutuvuus. Nykyään, kun luontokäsitysten suuri merkitys on käynyt ilmeiseksi, on Marxin laajimmalla luonnonfilosofisella kannanotolla erityistä mielenkiintoa. Marxin traktaatti kuuluu myös antiikintutkimuksen klassikoihin, jossa etenkin Epikuroksen filosofiaa onnistuttiin valottamaan uudella tavalla. Teokseen liitetyssä muistivihkojensa katkelmassa Marx kuvaa, miten hänen sympatisoimansa epikurolaisuus joutui kamppailemaan yhteiskunnallisen murroskauden ankarissa oloissa, ja kärsi siksi tietystä sisäänpäin kääntyneisyydestä: ”Niin olivat esimerkiksi epikurolainen ja stoalainen filosofia oman aikansa onnea; niin etsii yöperhonen yksityisyyden lampunvaloa kaikille yhteisen auringon laskettua.” Teoksen on suomentanut Jukka Heiskanen, joka on myös kirjoittanut siihen laajahkon johdantoluvun ja selitykset.
dc.format.extentVerkkoaineisto (239 sivua).
dc.language.isofin
dc.publisherMinerva
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.publisherKarl Marx -seura
dc.relation.ispartofseriesSoPhi
dc.subject.otherDemokritos
dc.subject.otherEpikuros
dc.subject.otherEpikritos
dc.titleDemokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero
dc.typebook
dc.identifier.urnURN:ISBN:952-5591-02-6
dc.type.dcmitypeTexten
dc.relation.issn1238-8025
dc.relation.numberinseries97
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysoluonnonfilosofia
dc.subject.ysoantiikki
dc.subject.ysoatomismi
dc.subject.ysoepikurolaisuus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot