dc.contributor.author | Mataev, Sonja | |
dc.date.accessioned | 2014-04-02T12:41:22Z | |
dc.date.available | 2014-04-02T12:41:22Z | |
dc.date.issued | 2014 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1311952 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43143 | |
dc.description.abstract | Venäjänkielisen väestön määrä Suomessa on viime aikoina kasvanut merkittävästi, ja nykyään Suomessa asuu yli 62 000 venäjän äidinkielekseen määrittelevää ihmistä. Niin ikään myös kaksikielisten lasten määrä kasvaa ja sen myötä myös tutkijoiden kiinnostus väestöryhmää kohtaan. Suomessa tutkimuksia on aiemmin tehty muun muassa venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kieli-identiteetistä ja sopeutumisesta, mutta vähemmän kaksikielisten lasten näkökulmasta.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan venäjää ja suomea puhuvien kaksikielisten lasten kieli-identiteetin muodostumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten lasten kaksikielisyys muodostuu, minkälainen kieli-identiteetti kaksikielisillä lapsilla on sekä miten he suhtautuvat venäjän ja suomen kieliin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, joka pohjautuu puolistrukturoituun teemahaastatteluun. Tutkimusta varten haastattelin kahdeksaa kaksikielistä lasta iältään 6-13 vuotta. Haastateltavien motivoimiseen ja teemaan orientoitumiseen käytettiin myös ns. kellotaulutehtävää.
Tutkimustulosten mukaan lasten kaksikielisyys ilmeni yleisimmin ns. ”yksi henkilö – yksi kieli” –periaatteen kautta. Kieli-identiteetiltään lapset luokiteltiin seuraavasti: kaksi pitivät itseään suomalaisina ja kaksi venäläisinä (venäjänkielisinä) ja loput neljä kahden kansalaisuuden (kielen) edustajina. Suurimmalla osalla lapsista suomen kielen taito oli parempi kuin venäjän. Analyysin tuloksena huomasin, että kieli-identiteettiin eniten vaikuttavat ikä, koulu ja ympäristö, asenne kieliä kohtaan sekä kielen käytön useus. Havaitsin myös, että nuoremmilla lapsilla venäjänkielinen identiteetti oli hiukan vahvempi, mikä saattaa johtua emotionaalisesta siteestä vanhempien äidinkieleen. Vanhempien lasten identifioitumisessa puolestaan oli nähtävissä enemmän suomenkielisen ympäristön vaikutusta. Lisäksi totesin, että usein lapsilla oli havaittavissa kaksi eri identiteettiä, esimerkiksi suomenkielinen kieli-identiteetti ja venäjänkielinen kulttuuri-identiteetti, jotka voivat ilmetä eri konteksteissa. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (120 sivua). | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | rus | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Kaksikielisyys | |
dc.subject.other | kieli-identiteetti | |
dc.subject.other | venäjänkieliset | |
dc.subject.other | lapset | |
dc.title | Formirovanie âzykovoj identičnosti russko-finskih detej-bilingvov | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201404021455 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Venäjän kieli ja kulttuuri | fi |
dc.contributor.oppiaine | Russian Language and Culture | en |
dc.date.updated | 2014-04-02T12:41:22Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 312 | |
dc.subject.yso | kaksikielisyys | |
dc.subject.yso | kielellinen identiteetti | |
dc.subject.yso | venäjänkieliset | |
dc.subject.yso | lapset | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |