Humour in EFL classrooms : a comparative case study between elementary and secondary school lessons

Abstract

Tämä laadullinen tapaustutkimus pyrkii selvittämään sekä opettaja- että oppilasaloitteisen huumorin roolia opetuksessa. Ilmiötä tarkastellaan eri huumorilajien kautta: ironia, kiusoittelu, leikinlasku, kielellä leikittely ja pilailu. Tutkimus on vertaileva, sillä tavoitteena on kuvailla oppilaiden luokka-asteen yhteyttä käytetyn huumorin määrään, huumorilajiin ja siihen onko huumori opettaja- vai oppilasaloitteista. Tämän lisäksi pohditaan huumorin positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia luokan ilmapiiriin. Tarkoituksena ei ole yleistää vaan tutkia yksittäistä tapausta: miten kaksi luokkaa, yksi alakoulun ja yksi yläkoulun luokka, ja heidän yhteinen opettajansa käyttävät huumoria oppitunneilla.

Tutkimuksen aineisto koostuu vuonna 2013 suomalaisessa yhteiskoulussa kerätystä materiaalista ja sisältää kaksi viidennen luokan ja kaksi yhdeksännen luokan englannin oppituntia, sekä näiden luokkien opettajan haastattelun. Oppitunnit videoitiin, jonka jälkeen videoitu materiaali litteroitiin ja siitä poimittiin sekä opettaja- että oppilasaloitteiset huumorisekvenssit. Analyysin kautta määriteltiin eri huumorilajit ja niiden ominaisuudet, jonka jälkeen materiaalista poimitut huumorisekvenssit luokiteltiin näiden mukaisesti ja niitä lähdettiin tarkastelemaan keskustelunanalyysinmenetelmin. Myös opettajahaastattelu litteroitiin, jonka jälkeen se analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Haastattelun tarkoituksena oli tarkastella opettajan näkemyksiä huumorinkäytöstä suhteessa siihen millaisena huumori näyttäytyi hänen oppitunneillaan kuvatussa aineistossa.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että seuratuilla tunneilla oppilasaloitteinen huumori oli yleisempää kuin opettaja-aloitteinen huumori. Erot opettajan ja oppilaiden huumoriin reagoimisessa ja huumorin käytössä eri luokka-asteilla olivat kuitenkin vähäisiä ja rajoittuivat lähinnä ironiaan ja kiusoitteluun. Huumorisekvenssit olivat iän lisäksi sidoksissa muihin elementteihin, kuten opettajan opetustyyliin ja oppitunnin sisältöön. Pohdittaessa huumorin vaikutuksia luokan ilmapiiriin, havaittiin vaikutusten olevan lähinnä positiivisia. Negatiivisuutta ilmeni eniten oppilaiden välisessä huumorissa ja oppilaiden aloittamissa huumorijaksoissa. Huumorisekvenssien sisältö oli kuitenkin harvoin täysin negatiivinen, vaan negatiivisuus oli yhteydessä esimerkiksi työrauhan häiriintymiseen.