Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHummastenniemi, Heidi
dc.date.accessioned2014-03-19T12:48:48Z
dc.date.available2014-03-19T12:48:48Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1311113
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43086
dc.description.abstractTutkimuksen lähtökohtana ja aineistona ovat vuosien 1978-2010 välillä hallituksen eduskunnalle antamat neljä taide- ja kulttuuripoliittista selontekoa. Tutkimuksessa tarkastellaan taiteen käsitteen kehittymistä edellä mainituissa poliittisissa asiakirjoissa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Mitä ja miten taide on taide- ja kulttuuripoliittisissa selonteoissa 1978–2010? Miten taide käsitteenä on muuttunut selonteoissa ja mitkä tekijät ovat sitä muuttaneet? Keitä selontekojen valmistelutyössä on ollut mukana ja millaisia asiantuntijoita työn eri vaiheissa on kuultu? Työ on toteutettu aineistolähtöisesti diskurssianalyysinä. Tutkimuksen taustoittavissa luvuissa käsitellään tutkimuksen keskeisiä käsitteitä: taidetta, kulttuuria ja politiikkaa. Luvut myös avaavat valtiollisen kulttuuripolitiikan historiaa, rakenteita sekä välineitä, mutta myös taide- ja kulttuuripoliittisten selontekojen ajallista kontekstia ja sisältöä. Varsinaisissa käsittelyluvuissa esitellään ja pyritään perustelemaan aineistosta erilaisten teemojen avulla löytyvät kaksi diskurssia, joita ovat rakentaja- ja hyötydiskurssi. Tutkimus osoittaa diskurssien avulla, että taide on muuttunut selonteoissa yhä enemmän palvelusta hyödykkeeksi. Selonteot kuvasivat aluksi taiteen itseisarvoiseksi ja kehittäväksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, joka kuuluu kaikille. Viimeisimmissä selonteoissa puhutaan taiteen sijaan laajemmin esimerkiksi kulttuurin ja luovuuden käsitteistä. Taiteella koetaan olevan itseisarvon lisäksi myös välinearvoa muun muassa henkisen hyvinvoinnin ja taloudellisen hyödyn tuottajana. Selontekojen valmistelutyö on muuttunut jokaisen neljän taide- ja kulttuuripoliittisen selonteon kohdalla. Valmistelussa on siirrytty virkamiestyöryhmistä kohti asiantuntijoiden muodostamia toimikuntia. Asiantuntijoiden ja kulttuurialalla toimijoiden kuuleminen sekä valmistelun että käsittelyn aikana on lisääntynyt runsaasti ajan myötä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (88 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othertaide
dc.subject.otherkulttuuri
dc.subject.othertaidepolitiikka
dc.subject.otherkulttuuripolitiikka
dc.subject.otherdiskurssianalyysi
dc.subject.otherselonteko
dc.titlePalvelusta hyödykkeeksi : taiteen käsitteen merkityksen kehittyminen taide- ja kulttuuripoliittisissa selonteoissa 1978-2010
dc.title.alternativeTaiteen käsitteen merkityksen kehittyminen taide- ja kulttuuripoliittisissa selonteoissa 1978-2010
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201403191376
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosTaiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Art and Cultural Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTaidehistoriafi
dc.contributor.oppiaineArt Historyen
dc.subject.methodDiskurssianalyysi
dc.date.updated2014-03-19T12:48:48Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi310
dc.subject.ysotaide
dc.subject.ysokulttuuri
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysotaidepolitiikka
dc.subject.ysokulttuuripolitiikka
dc.subject.ysoselonteot
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot