Lev Vygotskin ihmiskäsityksen perusteista

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää kasvatuspsykologi ja filosofi Lev Vygotskin ihmiskäsityksen filosofisia perusteita ja sen keskeisiä piirteitä. Lisäksi tavoitteena on esitellä hänen tuotantonsa loppuvaiheen kehitystä ja keskeneräiseksi jäänyttä teoriaa tunteista. Tavoitteena on selvittää, millä tavalla Vygotskin tieteenfilosofiset periaatteet mutta myös aikakauden ideologiset tavoitteet näkyvät hänen ajattelussaan.

Vygotski jätti jälkeensä monipuolisen tuotannon, joka on kuitenkin kärsinyt käännösongelmista ja valikoidusta käytöstä. Tuotannon tarkastelussa aukkoja on sekä kulttuurihistoriallisen teorian merkityksen analyysissä että lopputuotannon tulkinnassa. Tutkielmani aineistona ovat muun muassa klassiset tekstit The History of the Development of higher Mental Functions, The Historical meaning of the Crisis in Psychology ja Thinking and Speech, sekä keskeneräinen teos Teaching about Emotion. Aineiston tarkastelun myötä havaitaan, että Vygotskin ajattelu muuttui ja kehittyi jatkuvasti. Toisaalta Vygotski säilytti metodologiset periaatteensa, kuten dualismikritiikin, pyrkiessään määrittelemään perusteet materialistiselle ja antireduktionistiselle psykologiatieteelle ja ihmiskäsitykselle.

Keskeiset tutkimuskysymykseni koskevat valistuksen perinteen merkitystä Vygotskin ihmiskäsitykselle ja filosofian historian kannalta keskeistä ongelmaa tunteiden ja käsitteellisen ajattelun suhteesta. Keskivaiheen tuotannossa Vygotski näyttää painottavan kielen ja käsitteellisen ajattelun merkitystä ihmisen kehitykselle. Tutkielmani osoittaa kuitenkin, että Vygotskin ihmiskäsityksessä oli tapahtumassa painopisteen muutos käsitteellisen ajattelun merkityksestä kohti tunteita, motivaatiota ja kokemuksellisuutta.