Erot järjestykseen! : Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria
Eurovision laulukilpailu (euroviisut) on ollut näkyvä osa suomalaista televisiokulttuuria vuodesta 1961 alkaen. Kahden televisiokanavan aikaan se oli suureellinen tapaus arkisen ohjelmiston joukossa ja kiistelty suosikkiohjelma. Nykyisin Eurovision laulukilpailulla ei enää ole samanlaista erikoisasemaa vuotuisessa TV-kalenterissa, mutta se herättää yhä vilkkaita mediakeskusteluja. Niissä kansallisuus on ollut keskeinen huolenaihe.
Erot järjestykseen! avaa näkökulman suomalaisen television ja populaarikulttuurin historiaan. Kulttuurintutkimuksen ja feministisen tutkimuksen keinoin tarkastellaan, kuinka Eurovision laulukilpailuun liittyvässä media-aineistossa tuotetaan ja järjestetään eroja.
Miten kansallisuutta rakennetaan muistamisen ja unohtamisen sekä rajanvetojen ja hierarkioiden kautta? Minkälaiset esitykset on toivotettu tervetulleeksi edustamaan Suomea? Miten muodostui tarina Suomen ennätyksellisen huonosta euroviisumenestyksestä? Miten Suomea on paikannettu suhteessa muuhun Eurooppaan? Mitä merkityksiä on liitetty "kansaan" ja sen musiikkimakuun? Miten kuvat Katri Helenasta sinivalkoisena ja Marionista poikkeuksellisen kansainvälisenä esiintyjänä ovat rakentuneet? Mitä puhe kansallisesta häpeästä itse asiassa tarkoittaa? Pajalan analyysi euroviisuhistoriasta ja sen populaareista tulkinnoista jälkikirjoituksineen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää myös tapoja, joilla Lordin yllättävään menestykseen on suhtauduttu.
Teos on ensimmäinen Suomessa tehty euroviisuja käsittelevä väitöstutkimus. Mari Pajala on mediatutkija ja toimii Turun yliopistossa. Pajalan tutkimuksellisia mielenkiinnonkohteita ovat televisiohistoria, feministinen mediatutkimus ja tunteiden tematiikka.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-5604-2ISSN Hae Julkaisufoorumista
1457-6899Asiasanat
1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-2005 televisio-ohjelmat Eurovision laulukilpailut televisio laulukilpailut musiikkiohjelmat viihdeohjelmat mediakulttuuri kulttuurintutkimus kansallisuus suomalaisuus kansainvälisyys esittäjät laulajat yhtyeet menestyminen häpeä affektiivisuus historia kansallinen identiteetti kansallinen kulttuuri populaarikulttuuri kulttuurihistoria sosiologia musiikkimaku kulttuurierot julkinen keskustelu epäonnistuminen feministinen mediatutkimus identiteetti Suomi
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu
Keinonen, Heidi (Jyväskylän yliopisto, 2019)Televisioformaatit ovat kulkeneet mukanani jo yli kymmenen vuoden ajan – välillä päätoimisen tutkimustyön kohteena, välillä sivujuonteena muiden töiden lomassa ja usein myös osana omaa katsomiskokemustani. Ensimmäisen ... -
Nomadit rippituolissa : medioidun uskonnon moraalisen järjestyksen dynamiikka (post)modernin television ja kulttuurin kontekstissa
Sumiala-Seppänen, Johanna (University of Jyväskylä, 2001)The study Nomads in the Confessional: The Dynamics of the Moral Order of Mediated Religion in the Context of (Post)modern Television and Culture is concerned to explore mediated relations between religion, media and culture. ... -
Discoursing Finnish rock : articulations of identities in the Saimaa-ilmiö rock documentary
Skaniakos, Terhi (University of Jyväskylä, 2010) -
Media muuttuu ja muuttaa
Salokangas, Raimo (Suomen Historiallinen Seura, 2014) -
Kuinka suomalainen televisio kaupallistui
Salokangas, Raimo (Suomen Historiallinen Seura ja Historian Ystäväin Liitto, 2012)Raimo Salokangas arvioi Heikki Hellmanin kirjoittaman Kolmoskanavan historian. Kolmoskanava näkyi ruuduissa vuosina 1986–1992.
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.