Show simple item record

dc.contributor.authorKoho, Saara
dc.date.accessioned2014-01-14T11:43:51Z
dc.date.available2014-01-14T11:43:51Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1291033
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42796
dc.description.abstractHyvälle talousjournalismille on tarvetta, sillä rahan liikkeet vaikuttavat ihmiskohtaloihin Pihtiputaalta Ateenaan. Millaista suomalainen talousjournalismi on, ja kenen ehdoilla sitä tehdään? Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, ketkä suomalaisessa talousjournalismissa pääsevät ääneen ja millaisissa rooleissa. Millaisia puhetapoja eli diskursseja puhujista käytetään? Analysoin työssäni Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen ja Etelä-Saimaan taloussivujen pää- ja kakkosjuttuja lokakuun 2010 ajalta. Työn teoreettisena viitekehyksenä kulkee kansalaisjournalistinen kritiikki. Se pyrkii journalismin lähdekäytäntöjen painopisteen vaihtamiseen. Taustalla on ajatus siitä, että journalismi lähinnä välittää kansalaisille eliitin sisäisiä keskusteluja. Se ei tarjoa tavallisille ihmisille mahdollisuutta aktiiviseen osallistumiseen muuten kuin äänestäjinä. Talousjournalismin puhujien tutkimisessa olen käyttänyt metodina määrällistä sisällön erittelyä. Työn laadullinen osuus, puhujien representaatioiden tulkitseminen, perustuu Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin yksinkertaistettuun mallin. Sisällön erittelyssä selvisi, että kaikissa kolmessa lehdessä ylivoimaisesti eniten ääneen pääsivät yritysjohtajat: Keskisuomalaisessa ja Etelä-Saimaassa noin kolmannes puhujista oli johtajia, Helsingin Sanomissa neljännes. Merkittävin ero lehtien väliltä löytyi suhtautumisessa yrittäjiin. Keskisuomalaisessa ja Etelä-Saimaassa yrittäjät olivat yksi isoimmista puhujaryhmistä, mutta Helsingin Sanomissa yrittäjien osuus lähteistä oli vain 0,7 prosenttia. Tavalliset ihmiset ja työntekijät pääsivät parhaiten ääneen Etelä-Saimaassa ja huonoiten Keskisuomalaisessa. Taloussivujen kirjoittelu painottui maakuntalehdissä oman maakunnan ja kotimaan talouteen, kansainvälisten asioiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Helsingin Sanomien talousjutuista puolestaan peräti reilusti yli puolet käsitteli kansainvälistä taloutta. Lähteisiin suhtauduttiin kaikissa lehdissä lähtökohtaisesti myönteisessä sävyssä. Ainoa kriittisempi puhetapa oli yritysjohtajista maalattu konnadiskurssi, joka sekin kohdistui ennen kaikkea ulkomaalaisiin johtajiin. Aineistostani löytyneet yrittäjyyden representaatiot olivat myönteisiä ja kunnioittavia. Yrittäjyys kehystettiin lehdissä unelmaksi, menestystarinaksi, vapaaksi ammatiksi, ylpeyden aiheeksi, omaksi valinnaksi ja kovaksi työksi. Tavalliset ihmiset nähtiin lehdissä kuluttajina, työntekijöinä, työpaikkojen puolustajina, vertailukohteina, mahdollisuuksiin tarttujina ja itsensä kehittäjinä. Yritysjohtajien diskurssit tiivistyivät vallan ja sen käytön ympärille. Johtajat nähtiin lobbareina, toimialansa asiantuntijoina, joukkueen kapteeneina ja roistoina. Työni osoittaa, että käsitys talousjournalismin eliittilähtöisyydestä pitää paikkansa. Tavallisten ihmisten haastattelemiseen liittyy edelleen hyvin vahvasti vaatimus siitä, että haastateltavalla täytyy olla henkilökohtainen kokemuksellinen suhde jutun aiheeseen.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (100 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherKeskisuomalainen
dc.subject.otherHelsingin Sanomat
dc.subject.otherEtelä-Saimaa (sanomalehti)
dc.titleRahan ja vallan sivut : talousjournalismin puhujat ja diskurssit Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Etelä-Saimaassa
dc.title.alternativeTalousjournalismin puhujat ja diskurssit Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Etelä-Saimaassa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201401141060
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosViestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Communicationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineJournalistiikkafi
dc.contributor.oppiaineJournalismen
dc.subject.methodDiskurssianalyysi
dc.date.updated2014-01-14T11:43:52Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3133
dc.subject.ysotalousjournalismi
dc.subject.ysotalous
dc.subject.ysokansalaisjournalismi
dc.subject.ysojournalismi
dc.subject.ysouutiset
dc.subject.ysoyrittäjät
dc.subject.ysoasiantuntijuus
dc.subject.ysotaloustoimittajat
dc.subject.ysolähdeaineisto
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record