Show simple item record

dc.contributor.authorNieminen, Henna
dc.date.accessioned2013-12-14T07:45:54Z
dc.date.available2013-12-14T07:45:54Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1290206
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42655
dc.description.abstractSuomalaisessa lapsiperhetutkimuksessa parisuhteen hyvinvoinnin ja perheen muiden psykososiaalisten tekijöiden keskinäistä yhteyttä on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin pikkulapsiperheiden äitien parisuhteen kokemuksien liittymistä seuraaviin perheiden psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviin tekijöihin: erilaiset sosiodemografiset tekijät, sosiaalinen tuki, vanhemmuus ja lastenkasvatus, vanhempien ja lasten tunne-elämän ongelmat, avun tarpeet sekä erilaiset ongelmat kuten toimeentulo ja jaksaminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä keväällä 2005 alle kouluikäisten lasten vanhemmilta vajaan 4000 asukkaan maaseutukunnassa. Vastausprosentti oli 57%. Tutkielman aineistona olivat 55 äidin vastaukset. Yksittäisistä kysymyksistä koostettiin summamuuttujia vastaamaan kutakin psykososiaalisen hyvinvoinnin osa-aluetta. Yksi summamuuttuja oli ns. DEPS-seula, jota käytetään masennuksen seulontaan. Aineistoa kuvailtiin keskiarvojen, keskihajontojen sekä moodien avulla. Parisuhteen kokemisen liittymistä muihin summamuuttujiin haettiin ristiintaulukoinnin avulla. Summamuuttujien konsistenssiä eli yhtenäisyyttä arvioitiin Cronbachin alfalla, joka vaihteli välillä 0,73-0,95. Vanhemmuuden ja lastenkasvatuksen vaikeudet, vanhempien ja lasten tunne-elämän ongelmat sekä äitien masentuneisuus olivat yhteydessä parisuhteen kokemiseen. Kokopäivätyössä olevien isien puolisot kokivat parisuhteensa useammin huoleksi kuin sellainen puoliso, jonka mies oli osa-aikatyössä, yrittäjä, ammatinharjoittaja tai opiskelija. Äitien huoli toimeentulosta oli suuri. Parisuhde oli suurempi huolenaihe, jos myös toimeentulosta oli huolta. Äitien kokonaisavuntarpeen suuri määrä, avun tarve kotiaskareissa ja lastenhoidossa, sekä tarve saada puolisolta nykyistä enemmän apua liittyivät parisuhteen kokemiseen huolena. Omien voimien riittäminen oli vähintään kohtalaisena huolenaiheena yli puolelle äideistä. Jos omat voimat eivät tuntuneet riittäviltä, koettiin tuolloin myös parisuhde suurempana huolena. Tulokset viittaavat siihen, että tukemalla lapsiperheiden vanhempien parisuhdetta voitaisiin lisätä tehokkaasti koko perheen hyvinvointia. Huomiota tulisi kiinnittää myönteiseen vuorovaikutukseen ja ristiriitojen ratkaisutapoihin sekä kotitöiden tasaiseen jakamiseen. Tärkeää olisi tavoittaa perheet, jotka oikeasti tukea tarvitsevat. Neuvolat ovat keskeisiä pikkulapsiperheiden ongemien tunnistamisessa ja tukemisessa.fi
dc.description.abstractAssociation of spousal relationship and other psychosocial factors within families has not so far been studied in detail in Finland. This Master’s thesis was focused on investigating how the spousal relationship between husband and wife experienced by mothers with small children is connected to other psychosocial factors of well-being. The factors studied in this thesis include sociodemographic parameters, social support, need for help, parenthood and upbringing of children, parents’ or childrens’ emotional problems, earning a living, adequacy of a mother’s own strength and sharing home chores. The data was gathered in spring 2005 as a postal survey from parents with children under the school age in a rural municipality with less than 4,000 inhabitants. The response rate was 57%. The responses from 55 mothers were included in the study. Single questions were combined into aggregate parameters to correspond to each of the theme of psychosocial well-being. One of the aggregate parameters was DEPS, which is used in the screening of depression. The data was described with means, standard deviations and modes. Perception of spousal relationship was crosstabulated with other aggregate parameters. Consistency of the aggregate parameters was assessed with Cronbach’s alpha, which ranged between 0.73 and 0.95. Troubles in parenthood and upbringing, emotional problems of parents and/or children, and the depression of a mother were associated to the perception of the spousal relationship. The spouses to fathers in a full-time job experienced their spousal relationship as a larger concern than a spouse whose husband was an entrepreneur or student or in a part-time job. Mothers had a great concern for livelihood. A concern for the spousal relationship was greater in the presence of concerns for earning a living. Mothers’ need for overall help, need for help in home chores and childcare, as well as a wish to get more help from the spouse were associated with keeping the spousal relationship as a concern. The adequacy of own strength was at least of a moderate concern for more than half of the mothers. If own strength was not felt adequate, the spousal relationship was experienced as a larger concern. The results suggest that supporting the spousal relatioship of parents would effectively increase well-being of the entire family. The focus should be in positive interaction, methods to solve conflicts and sharing of home chores. It would be important to reach the families, who really need support. Child welfare clinics might play a central role in identifying the families and giving the support.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (100 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherparisuhde
dc.subject.othervanhemmuus
dc.subject.otherperhe
dc.subject.otherkotikasvatus
dc.subject.othermasennus
dc.subject.othersosiaalinen tuki
dc.subject.otherauttaminen
dc.subject.otheräidit
dc.titleParisuhde pikkulapsiperheissä : kyselytutkimus äideille lapsiperheiden psykososiaalisesta hyvinvoinnista pienessä maaseutukunnassa
dc.title.alternativeKyselytutkimus äideille lapsiperheiden psykososiaalisesta hyvinvoinnista pienessä maaseutukunnassa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201312142799
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.date.updated2013-12-14T07:45:55Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysoparisuhde
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysoperhe
dc.subject.ysokotikasvatus
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysososiaalinen tuki
dc.subject.ysoauttaminen
dc.subject.ysoäidit


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record