University of Jyväskylä | JYX Digital Repository

  • English  | Give feedback |
    • suomi
    • English
 
  • Login
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
View Item 
  • JYX
  • Opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat
  • View Item
JYX > Opinnäytteet > Pro gradu -tutkielmat > View Item

Järvisedimenttien iänmääritys lyijyajoituksella

Thumbnail
View/Open
743.0Kb

Downloads:  
Show download detailsHide download details  
Authors
Koikkalainen, Mikko
Date
2013
Discipline
FysiikkaPhysics

 
Radioaktiivisuudella tarkoitetaan epästabiilin ytimen hajoamista toiseksi ytimeksi. Käytännössä ydin voi hajota kolmella perusprosessilla; alfa-, beeta tai gammahajoamisella, joista gammahajoamisessa virittyneen ytimen viritystila purkautuu emittoimalla gammahiukkasen, fotonin, jonka energia vastaa viritystilan tai viritystilojen välistä energiaa. Lyijyn isotoopin 210Pb (puoliintumisaika noin 22 vuotta) gammahajoamiseen perustuvalla lyijyajoituksella voidaan määrittää järvenpohjien sedimenttikerrosten ikä syvyyden funktiona. Sedimentteihin 210Pb kertyy kahdella tavalla: hajoamalla radioaktiivisesti maaperässä olevasta radiumista sekä ilmakehästä suoraan esimerkiksi sateiden välityksellä tai epäsuoraan vesistöjen rannoilta eroosion vaikutuksella. Radiumista hajoavaa 210Pb-pitoisuutta kutsutaan kantavaksi pitoisuudeksi ja ilmakehästä lähtöisin olevaa kantamattomaksi pitoisuudeksi. Kantamaton pitoisuus noudattaa radioaktiivisuuden hajoamislakia, joten mittaamalla sedimenttinäytteistä lyijyn kokonaispitoisuuden ja erottamalla siitä kantamattoman pitoisuuden, voidaan sopivilla matemaattisilla ajoitusmalleilla määrittää kerrosten iät. Sedimenttinäytteiden lyijypitoisuuksia mitataan gammaspektroskopialla, joka on käytännössä ydinten viritystilojen purkautumisessa emittoituvan gammasäteilyn havaitsemista ja analysointia. Sopivalla mittauslaitteistolla voidaan mitata eri lähteiden tuottamaa gammasäteilyä ja edelleen muodostaa gammaspektri, joka on tapana esittää säteilyn intensiteettinä energian funktiona. Spektrin yksityiskohtainen analysointi mahdollistaa tutkitussa näytteessä olevien aktiivisuuksien määrittämisen. Tutkielmassa käytetyt sedimenttinäytteet on kaikki kairattu 20 cm syvyyteen asti ja peräisin kahden erilaisen profiilin omaavista järvistä. Vatiajärvi ja Leppävesi ovat muiden lähteiden mukaan vesistöjä, joissa koko kairaussyvyydellä päästään maksimissaan vain 25 vuoden ikään, joten osoittautui, että pääasiassa isotoopin 210Pb lyhyestä puoliintumisajasta johtuen kyseisten vesistöjen tarkka iänmääritys ei onnistu lyijyajoituksella. Sen sijaan Keiteleen sedimentoitumisnopeus on ollut huomattavasti hitaampaa ja lyijyajoituksella onnistuttiin saamaan suuntaa antava arvio kerrosten ikäjakaumasta. Tosin kovin tarkkoja tuloksia ei Keiteleestäkään saatu, joten käytössäni olevalla mittauslaitteistolla ei luotettavaan lyijyajoitukseen päästy, vaan lisäksi tarvittaisiin myös muita tukevia ajoitusmenetelmiä. ...
Keywords
lyijyajoitus radioaktiivisuus hajoaminen järvet sedimentit iänmääritys Vatianjärvi Leppävesi Keitelejärvi
URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201312122791

Metadata
Show full item record
Collections
  • Pro gradu -tutkielmat [21337]
  • Browse materials
  • Browse materials
  • Articles
  • Conferences and seminars
  • Electronic books
  • Historical maps
  • Journals
  • Tunes and musical notes
  • Photographs
  • Presentations and posters
  • Publication series
  • Research reports
  • Research data
  • Study materials
  • Theses

Browse

All of JYXCollection listBy Issue DateAuthorsSubjectsPublished inDepartmentDiscipline

My Account

Login

Statistics

View Usage Statistics
  • How to publish in JYX?
  • Self-archiving
  • Publish Your Thesis Online
  • Publishing Your Dissertation
  • Publication services

Open Science at the JYU
 
Data Protection Description

Accessibility Statement
Open Science Centre