Opetussuunnitelman, oppikirjojen ja nuorten historiakuvat peruskoulussa

Abstract

Historian oppiaineella on vakiintunut asema suomalaisessa perusopetuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisten historiakuvien keskellä peruskoulun historian opettaja tekee työtään ja millä historian tärkeyttä oppiaineiden joukossa perustellaan. Opetussuunnitelmat määrittelevät opetuksen tavoitteet ja sisällöt ja oppikirjat toimivat yleensä opettajan ja oppilaiden keskeisenä työkaluna. Nämä antavat kuitenkin keskenään hyvin erilaisen kuvan siitä, mikä historiassa on tärkeää. Opetussuunnitelmat painottavat historian taitoja, mutta oppikirjat sisältävät valmista sisältötietoa. Tutkimusaineistoni kolmas osa koostuu yhdeksäsluokkalaisille nuorille tehdystä kyselystä. Yhdeksäsluokkalaiset ovat juuri saaneet peruskoulun historian oppimäärän opiskeltua ja se on heillä vielä tuoreessa muistissa. Millainen kuva historiasta on peruskoulun pohjalta jäänyt? Tarkastelen nuorten kokemusta historian hyödyllisyydestä ja kiinnostavuudesta sekä sitä, mitä he kokevat historiasta oppineensa ja kokevatko he olevansa historian kanssa tekemisissä koulun ulkopuolella. Tavoitteeni on näiden kysymysten kautta hahmottaa nuorten historiakuvaa ja sen suhdetta koulun historiakuvaan. Käsittelen kaikkia kolmea tutkimuskohdetta vuorotellen ja vertaillen. Tutkimusaineiston analysoinnissa sovellan enimmäkseen laadullisia menetelmiä, mutta erityisesti lomakekyselyn kohdalla kerään myös määrällistä tietoa. Tutkimusaineisto on valittu yhden suomalaisen yläkoulun ympäriltä ja sen voidaan ajatella antavan kuvaa siitä, millaista historian opetus on tässä koulussa. Opetussuunnitelmat ovat kuitenkin valtakunnallisia ja tarkasteltavia oppikirjoja käytetään ympäri Suomea. Muun tutkimuksen avulla vertaan myös nuorten kokemuksia laajempaan aineistoon, jolloin tutkimuksen tulokset ovat jossain määrin yleistettävissä. Historian tärkeyttä oppiaineena perustellaan sen yleissivistävällä vaikutuksella. Opetussuunnitelmassa historian keskeisiksi asioiksi määritellään taitojen ja ajattelun kehittämistä, mutta oppikirjat keskittyvät poliittisen historian tapahtumien esittelyyn. Nuorista vain harva koki oppineensa historiasta niitä taitoja, jotka opetussuunnitelma määrittelee keskeisiksi. Nuorten kiinnostus historiaa kohtaan vaihteli. Suomen historia koettiin jossain määrin kiinnostavammaksi kuin yleinen historia, mutta ylipäätään nämä kaksi aihealuetta esiintyivät nuorten vastauksissa yhtä erillisinä kuin oppikirjoissa. Opetussuunnitelman taitotavoitteiden ja oppikirjojen tietosisällön ollessa keskenään luonteeltaan hyvin erilaista, joutuu opettaja valitsemaan, kummanlaista historiaa opettaa.