Tavoitteenasettelu selän luudutusleikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tavoitteenasettelun merkitystä selän luudutusleikkauksen jälkeisessä kuntoutusprosessissa ja subjektiivisessa kokemuksessa itselle tärkeissä toimintakyvyn osaalueissa. Tarkoituksena oli luokitella tutkimusjoukon asettamat tavoitteet ICF-luokituksen mukaan ruumiin- ja kehon toimintoihin, suorituksiin sekä osallistumiseen. Lisäksi tarkoituksena oli verrata eri luokkiin sijoittuneiden tavoitteiden toteutumista sekä tarkastella osallistuneiden odotuksia ja koettua suoriutumista asetetuista tavoitteista. Tutkimusaineisto koostui 44 Jyväskylän keskussairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa luudutusleikatuista potilaista (naisia 77%, keski-ikä 59 vuotta). Sisäänottokriteereinä oli yli 18 vuoden ikä, elektiivinen selän luudutusleikkaus tehtynä ja diagnoosina istminen tai degeneratiivinen spondylolisteesi. Osallistujat asettivat 1-3 itselleen tärkeää fyysiseen toimintakykyyn tai aktiivisuuteen liittyvää tavoitetta, joihin toivoi kehitystä selkäleikkauksen jälkeen. Tavoitteet asetettiin kolmen kuukauden jälkeen leikkauksesta fysioterapeutin vastaanotolla, jolloin leikkauksen jälkeinen varoaika päättyi. Arvioinnin kohteena olivat sen hetkinen tavoitteesta suoriutuminen, tyytyväisyys suoriutumiseen sekä odotukset tavoitteen suoriutumisesta. Tavoitteita kontrolloitiin kuuden ja kahdentoista kuukauden jälkeen leikkauksesta. Arviointi tapahtui asteikolla 1-10, jossa 1 on huonoin mahdollinen ja 10 paras mahdollinen. Tavoitteita tutkittiin osana laajempaa tutkimusta, jossa tavoiteryhmälle ohjattiin selkäspesifi harjoitusohjelma. Lisäksi tutkittavia ohjattiin kävelyn päivittäisessä lisäämisessä. Myös näiden kehitystä ohjattiin ja seurattiin tavoitteiden kontrollikerroilla, jolloin harjoittelua myös ohjattiin lisäämään progressiivisesti. Tavoitteita asetettiin yhteensä 106 kappaletta, jotka ICF-luokituksen mukaan jakautuivat suorituksetICF (60%) ja osallistuminenICF (40%) –osa-alueisiin. Arvio tavoitteesta suoriutumisessa sekä tyytyväisyys nousi tilastollisesti merkitsevästi (p<0,01) alun ja kuuden kuukauden välillä sekä kuuden ja 12 kuukauden välillä. Odotukset tavoitteen saavuttamisesta olivat jo alussa korkeat eikä muutos ollut tilastollisesti merkitsevä alun ja kuuden kuukauden välillä (p=0,30 tai kuuden ja 12 kuukauden välillä (p=0,28). Tavoitteista suoriutuminen kasvoi seurannan aikana lähemmäs odotuksia (p<0,01) molempien kontrollien välissä. Suoriutuminen tavoitteista ei yltänyt odotusten tasolle. Ero oli 12 kuukauden kohdalla tilastollisesti merkitsevä (p<0,01). Tosin 30% tavoitteista toteutuivat täysin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tavoitteenasettelun myötä suoriutuminen tavoitteista sekä tyytyväisyys kasvaa luudutusleikkauksen jälkeen vuoden seurannan aikana. Odotukset leikkauksen jälkeen omista tavoitteista suoriutumiseen ovat korkeat ja pysyvät samalla tasolla vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan suoriutuminen omista tavoitteista kasvaa vuoden seurannassa lähelle odotuksien tasoa ja lähes kolmasosa tavoitteista saavutetaan täysin. Vaivaton kanssakäyminen kuntoutuksen asiantuntijan kanssa potilaalle tärkeiden fyysisten toimintojen kehityksestä lisää leikkauksesta toipuvan arkielämään saatua hyötyä. Tavoitteenasettelulla voidaan seurata leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen vaikutusta henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen