Opettajien häirintä työpaikalla ja verkossa : luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä työpaikkakiusaamisesta

Abstract

Laurila, Elina & Tähti, Elina. Opettajien häirintä työpaikalla ja verkossa. Luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä työpaikkakiusaamisesta. Kasvatustieteen pro-gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 2013. 105 sivua.

Tässä työssä käsitellään luokanopettajien kokemuksia työpaikkakiusaamisesta ja luokan-opettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä siihen sisältyvästä verkkokiusaamises-ta. Tutkimus on toteutettu sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta hyödyntäen. Ai-neisto on kerätty kyselylomakkeella ja puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksen tehtävät ovat: millaisena ja kenen taholta luokanopettajien työpaikkakiusaaminen ilmenee, millaisia käsityksiä luokanopettajilla ja luokanopettajaopiskelijoilla on verkkokiusaamisesta ja sen seurauksista sekä miten he toimisivat verkkokiusaamista kohdatessaan. Tutkimustulokset osoittavat, että luokanopettajiin kohdistuu yleisesti ottaen melko vähän toistuvaa häirintää työpaikalla eli työpaikkakiusaamista. Yksittäiset vastaajat ilmoit-tivat kuitenkin kokeneensa työpaikkakiusaamista kuukausittain tai useammin. Yleisimmät yksittäiset kiusaamisen muodot ovat esimiehen ja kollegan taholta tiedon salailu (hallinnol-liset keinot), oppilaiden taholta tahallinen nenäkäs käytös (verbaalinen häirintä) sekä oppi-laiden vanhempien taholta työtaitojen arvostelu ja asiattomat kommentit (työskentelyn vai-keuttaminen). Luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset puolestaan osoittavat verkkokiusaamisen ilmenevän erilaisina asiattomuuksina, kuten haukkumisena ja nimitte-lynä, joka tapahtuu yleisimmin sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta. Seurauksien nähtiin olevan henkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia. Verkkokiusan uskottiin voivan vaikuttaa negatiivisesti työyhteisöön ja opettajan maineeseen, mutta myös positiivisia seurauksia mainittiin. Luokanopettajilla oli opiskelijoita enemmän tietoa siitä, kehen he voivat kiu-saamista kohdatessaan ottaa yhteyttä. Haastateltavien käsitysten mukaan verkkoympäristön mahdollistamat anonyymiys ja kasvottomuus tekevät verkkokiusaamisesta helpompaa työpaikoilla kuin kasvokkain tapah-tuvasta kiusasta. Toisaalta puolet haastateltavista uskoi alakoululaisten opettajiinsa kohdis-taman kiusan olevan usein tahallisuuden sijaan typeryyttä ja ymmärtämättömyyttä. Luo-kanopettajien kokemusten mukaan opettajat kuitenkin kohtaavat eniten oppilailta tulevaa kiusaa työpaikallaan. Opettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset verkkokiusaaja-tahoista tukevat tätä tulosta. Sen sijaan vanhemmista kiusaajina oli eriäviä tuloksia: opetta-jien kokemukset osoittavat, että vanhemmat eivät juuri kiusaa, mutta vastaajien käsityksissä verkkokiusaajatahoista vanhemmat olivat kahden yleisimmän kiusaajatahon joukossa. Verkkokiusaamista on tutkittu Suomessa melko vähän, vaikka opettajien työpaikka-kiusaaminen ja verkkokiusaaminen ovat ajankohtaisia aiheita. Tämän vuoksi sen esille tuominen on tärkeää. Tutkimus lisää tietoisuutta ilmiöstä ja näin ollen siitä voi olla hyötyä luokanopettajille oman työilmapiirin arvioimiseen ja kiusaamisen tunnistamiseen. Tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan työpaikkakiusaajien asenteisiin keskustelemalla aiheesta niin julki-sesti kuin työpaikan sisällä.