Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa nuorten keskuudessa

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitettiin nuorten käsityksiä ja kokemuksia kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa sekä heidän käsityksiään siitä, millaiset nuoret ovat yleensä verkkokiusaamisen osapuolina. Lisäksi selvitettiin nuorten käsityksiä sosiaalisesta mediasta ilmiönä sekä heidän sosiaalisen median käyttötarkoituksiaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä lomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 151 yläkoulun 9. luokan ja lukion 1. vuosikurssin oppilasta. Aineisto analysoitiin pääasiassa aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin, mutta muutamiin tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja luokittelua.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että nuoret käyttävät sosiaalista mediaa monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin. Usealla heistä on myös kokemuksia kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa joko kiusattuna, kiusaajana tai verkkokiusaamista havainneena osapuolena. Tulosten valossa voidaan sanoa, että verkkokiusaaminen määrittyy subjektiivisen kokemuksen ja viestille annettujen merkitysten perusteella. Kiusaaja saattaa etäännyttää itsensä kiusaamisesta sanomalla, että ilkeä kommentti oli tarkoitettu leikinlaskuksi, mutta pilailun kohteen kokemus voi olla erilainen.

Nuorten sosiaalisen median käyttötavoilla ja heidän kokemuksillaan siellä esiintyvästä verkkokiusaamisesta on kytköksiä toisiinsa. Esimerkiksi nuorten pitäessä yllä kuvaa itsestään sosiaalisen median palvelujen avulla, kuviin liittyvät ilkeät kommentit saatetaan kokea verkkokiusaamisena. Erilaisuus ja etenkin poikkeava ulkonäkö näyttävät olevan suurimpia syitä sille, miksi jotakin nuorta ajaudutaan kiusaamaan sosiaalisessa mediassa todennäköisemmin kuin toista. Erityisesti tytöt näyttävät olevan tekemisissä verkkokiusaamisen kanssa, kun taas poikien mielestä verkkokiusaaminen ei ole yhtä vakavaa kuin perinteinen kiusaaminen.

Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää silloin, kun nuorten kanssa puhutaan kiusaamisesta ja subjektiivisesta kiusaamiskokemuksesta. Lisäksi tuloksista voi olla hyötyä, kun nuorten kanssa keskustellaan sosiaalisen median eettisestä käytöstä.