Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä länsimaalainen yhteiskunta oli modernisaatioprosessin keskellä, jonka juuret ulottuivat jo 1800-luvun lopulle. Tälle maailmansodan jälkeiselle, 1920-luvun modernisaatiolle tyypillistä olivat kaupungistuminen, modernin kaupunkikulttuurin synty, tieteen ja teknologian nopea kehittyminen ja yhä nopeampi tiedonvälitys. Euroopassa ja Yhdysvalloissa todistettiin naisten yhteiskunnallista vapautumista ja sukupuolten tasa-arvoistumista. Euroopan kulttuurisessa ja talouden modernisoitumisessa Yhdysvalloilla oli huomattava rooli ja esimerkiksi amerikkalaisessa kaupunkiympäristössä näkynyt moderni ja uusi naiseus saapui sodasta toipuvaan kaksikymmentäluvun Eurooppaan kulutushyödykkeiden, reklaamien ja populaarikulttuurin muodossa. Erityisesti Hollywood-elokuvat toivat konkreettisesti ja visuaalisessa muodossa kuvan uudesta modernista naisesta Eurooppaan ja myös Suomen suurimpiin kaupunkeihin.
Pro gradu –tutkielmassa keskityn tutkimaan amerikkalaisessa kultt
uurissa esiintyneen uuden modernin naishahmon näkymistä kaksikymmentäluvun Hollywood-elokuvissa. Yleisönä, sekä Yhdysvalloissa että Suomessa valkokankaan uudella naishahmolla, flapperilla, oli ennen kaikkea kaupungeissa elävät nuoret. Uuden naishahmon herättämää keskustelua ja sitä kuinka kaksikymmentäluvun kaupunkilaiset suhtautuivat tähän Hollywoodissa tuotetun uuden naisen representaatioon, lähestyn vastaanottotutkimuksen ja diskurssianalyysin kautta. Tarkastelemalla aikakaudella Suomessa ja Yhdysvalloissa julkaistuissa sanoma- ja aikakauslehdissä kirjoitettuja artikkeleita ja elokuva-arvosteluja sekä raportteja, joissa käsiteltiin Hollywood-elokuvien naishahmoja, pyrin luomaan kuvaa siitä kuinka todellisena aikalaiset kokivat valkokankaan uuden naisen. Valkokankaan naisen saaman aikalaisvastaanoton kautta on mahdollista luoda kuva siitä, kuinka amerikkalaiseen kulttuuriin ja ennen kaikkea sen tarjoamiin sukupuolirooleihin suhtauduttiin. Vertaamalla Yhdysvalloissa ja Suomessa käytyä aikalaiskeskustelua, on mahdollista havaita minkälaiset sukupuolirooleja koskevat käsitykset suomalaisessa kaupunkikulttuurissa 1920-luvulla vallitsi. Lehdistön lisäksi Hollywood-elokuvat olivat myös keskustelun aiheena Suomen Eduskunnassa, jossa käyty keskustelu liittyi laajempaan kokonaisuuteen koskien elokuvien vaikutusvaltaa suomalaisiin.
Tutkimuksessa amerikkalaisen ja suomalaisen yleisön välisessä vastaanotossa oli havaittavissa eroja erityisesti sen suhteen, kuinka todellisiksi kaupunkilaiset kokivat valkokankaan uuden naisen. Suomalaisyleisön keskuudessa Hollywood-elokuvan naishahmo tarjosi lähinnä visioita siitä, kuinka modernissa kaupunkimiljöössä oli mahdollista elää, mutta valkokankaan naista ei koettu kovinkaan todelliseksi ilmiöksi. Uusi nainen muokkasi kuitenkin suomalaisen kaupunkiväestön keskuudessa vallinneita kauneuskäsityksiä ja jossain määrin valkokankaan naishahmon haluttiin myös toimivat esimerkkinä suomalaiselle yleisölle, kun kyseessä oli liberaalit arvot ja maailmankatsomus. Kun valkokankaan nainen esiintyi joissakin elokuvissa miestennielijänä ja vampyyrina rikkoen perinteisiä sukupuolirooleja, sai roolihahmo osakseen osan kaupunkilaisten paheksuntaa. Tämä vastaanotto paljasti myös sen liikkumatilan, jota moderneilla ja todellisilla uusilla naisilla oli amerikkalaisessa ja suomalaisessa kaupunkimiljöössä.
...
