Ammatillisen identiteetin rakentuminen puhdistuspalvelualan aikuisopiskelijoiden kokemana :

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä puhdistuspalvelualan aikuisopiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentumiseen koulutuksen aikaisissa konteksteissa. Toisena tutkimuskysymyksenä oli, miten koulutuksen sisäisillä opetus- ja ohjausjärjestelyillä on mahdollista tukea ammatillisen identiteetin rakentumista. Puhdistuspalveluala on yhteiskunnallisesti vähän arvostettu ammattiala eikä vastaavaa tutkimusta ole aiemmin tehty. Koulutusjärjestelyillä on vaikutusta uusien, alan ammattilaisten näkemykseen työstä ja itsestään ammatillisena toimijana. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2012 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kahdeksalta vastavalmistuneelta tai opintojen loppuvaiheessa olevalta laitoshuoltajaopiskelijalta. Aineiston analysointi on tehty käyttäen ensin sisällönanalyysiä ja sen jälkeen analysointiin yhdistettiin narratiivinen lähestymistapa. Löydösten mukaan ammatillisen identiteetin rakentumisessa keskeistä oli toimijuuden harjoittamismahdollisuudet oppilaitoksella ja työssä oppimassa. Toimijuus edellytti riittävää teoreettista tietoa ja taitoa sen soveltamisessa käytännön konteksteissa. Keskeistä oli työssä oppiminen ja työssä oppimisen kokemukset. Työelämän tarjoamat mallit ammatillisuudesta ja ohjausosaamisen hallinta toimivat merkityksellisinä tekijöinä ammatillisen identiteetin rakentumisessa. Opiskelijoiden oma elämänkerrallinen historia kulkee aikuisopiskelijoiden opiskelupoluissa vahvasti mukana. Aiemmin rakentunut ammatillinen identiteetti joutuu koulutuksen aikana uudelleen neuvoteltavaksi erilaisissa käytännön yhteisöissä. Koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet kokemusten jakamiseen, itsearviointiin ja oman opintopolun suunnitteluun vahvistavat toimijuuden kehittymistä. Tutkimuslöydösten perusteella oppimisympäristöjen katsominen ei enää riitä pelkästään fyysisenä ja sosiaalisena tilana, vaan niiden väliseen kytkentään tarvitaan toimijuutta tukevaa resurssia. Tällaisina resursseina voi toimia opettajakoulutuksen pedagogisten rakenteiden tarkistaminen enemmän subjektiutta, motivointia ja innostamista sisältäväksi. Myös ammatillisten tutkintojen perusteisiin tulisi lisätä työssä oppimisen ohjaus yhtenä pakollisena tai valinnaisena tutkinnon osana, jolloin työelämän ohjausosaaminen tulisi luonnollisella tavalla ammatillisen koulutuksen myötä työelämän resurssiksi.