Rahoituskiihdyttimen vaikutukset taloussuhdanteisiin Suomessa 1990-2012

Abstract

Työssä selvitetään, kuinka rahoituskiihdytin toimii, eli kuinka muutokset luottomarkkinaolosuhteissa voimistavat sekä talouden nousu- että laskusuhdannetta. Keskeistä on se, että pankkien luotonluonti ja muiden rahoittajien lainananto on suhdanteiden suuntaista. Tämä taas johtuu siitä, että lainanhakijoiden vakuusarvot ja lainakapasiteetti muuttuvat suhdanteiden suuntaisesti, lainanhakijoiden ulkoisen rahoituksen hinta riippuu käänteisesti heidän nettovarallisuudestaan ja pankkien sekä muiden rahoittajien taseet paranevat (heikkenevät) noususuhdanteessa (laskusuhdanteessa). Rahoituskiihdytinvaikutuksia testataan Suomessa asuntomarkkinoilla aikavälillä 1990:1-2012:3 tarkastelemalla, onko asuntojen reaaliarvoilla vaikutuksia reaaliseen talouskasvuun ja kotitalouksien reaaliseen luottomäärään, ja onko muuttujien välillä palautevaikutuksia. Menetelmänä käytetään vektoriautoregressiota (VAR) ja tulokset esitetään Granger -kausaalisuuden, impulssivasteiden ja varianssihajotelmien avulla. Tulokseksi saadaan, että 1) asuntojen ja omakotitalojen reaaliset hintamuutokset ovat edeltäneet sekä suhdanne- että luottosykliä ajanjaksolla, 2) asunto- ja omakotivarallisuudella on ollut voimakas samansuuntainen vaikutus reaaliseen tuotantoon ja -kotitalouksien luottomäärään ja 3) reaalituotannolla ja -luottomäärällä on ollut kohtalaisia palautevaikutuksia omakotitalojen reaalihintoihin, mutta vain heikkoja palautevaikutuksia asuntohintoihin. Koska kaksisuuntaisesta palautevaikutuksesta on viitteitä, rahoituskiihdytinmekanismi on toiminut Suomen asuntomarkkinoilla kyseisenä ajanjaksona, mutta korkeintaan kohtalaisesti. Vahvistusta saadaan sille, että vakuuksien arvot rajoittavat sitä, kuinka paljon kotitalouksille myönnetään luottoja.