Viittomakielen lautakunnan tehtävät ja rooli kuurojen viittomakielityön ammattilaisten näkökulmasta
Tutkielmassa tarkastellaan Kotimaisten kielten keskuksen alaisuudessa toimivan viittomakielen lautakunnan tehtäviä ja roolia Suomessa kuurojen viittomakielityön ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mitkä ovat viittomakielen lautakunnan tehtävät kuurojen viittomakielityön ammattilaisten näkökulmasta?, 2) Kuuluuko leksikaalinen kuvaus viittomakielen lautakunnan tehtäviin kuurojen viittomakielityön ammattilaisten näkökulmasta? ja 3) Miten kuurot viittomakielityön ammattilaiset näkevät viittomakielen lautakunnan roolin Suomessa? Tämän lisäksi halusin myös hahmottaa, mitä ammattilaiset tietävät muiden instituutioiden tekemästä viittomakielen kielenhuollosta ja -suunnittelusta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui kielipolitiikan ja -suunnittelun sekä kielenhuollon rakenteiden tarkasteluun. (mm. Kaplan ym. 1997; Hornberger 2006; Tollefson 2008.) Lisäksi kuvattiin katsaus suomalaisten viittomakielten kehitysjuonteisiin kielipolitiikassa ja viittomakielten kielenhuollon kehitysvaiheisiin nykypäivään saakka. Suomalaiset viittomakielet (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli) ovat aina olleet kieliyhteisön tarkastuskohteena. Perustuslakiuudistuksen 1995 jälkeen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus velvoitettiin asettamaan viittomakielen lautakunta muiden kielilautakuntien rinnalla vuonna 1997. Lautakunta on toiminut yli 16 vuotta ja etsinyt pitkään toimintatapoja.
Aineistonkeruumenetelminä käytettiin elisitaatiomenetelmää ja teemahaastattelua. Elisitaatiotehtävän tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ammattilaiset ovat seuranneet viittomakielen lautakunnan tekemiä viittomasuosituksia. Teemahaastattelussa taas ammattilaiset kuvailivat lautakunnan tehtäviä, roolia yhteiskunnassa ja työnjakoa muiden instituutioiden kanssa. Elisitaatiotehtävän aineisto analysoitiin kvantitatiivis-kvalitatiivisella sisällönanalyysilla ja teemahaastattelu teoriasidonnaisella ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksesta ilmeni, että kuurot ammattilaiset tuntevat viittomakielen lautakunnan, mutteivät tiedä tarkkaan sen tehtäviä. Elisitaatiotehtävä osoitti, ettei leksikaalinen kuvaus ollut lautakunnan osalta toteutunut kovinkaan hyvin. Ammattilaisten kuvausten perusteella lautakunnan odotetaan kuitenkin tekevän kaikkea kielenhuoltoon kuuluvia tehtäviä, kuten kielen rakenteen ja kielen aseman suunnittelua, tekstin ja kielen opetuksen suunnittelua ja asennesuunnittelua. Ammattilaisten mukaan lautakunta nousi kuitenkin tärkeäksi toimijaksi suomalaisten viittomakielten kielipolitiikka- ja kielenhuoltokentällä, mutta työnjako muiden viittomakielialan instituutioiden kanssa on jäänyt hämäräksi. Lautakunnan näkymättömyys nousi sen heikoksi kohdaksi.
Tutkimustulokset tuovat uusia tietoja siitä, millainen yhteys kuuroilla ammattilaisilla on viittomakielen lautakuntaan sekä myös muihin viittomakielialalla toimiviin instituutioihin. Tehtyä tutkimusta voi jatkossa käyttää apuna mahdollisiin jatkotutkimuksiin, kuten lautakunnan ja viittomakielisen yhteisön väliseen suhteen kuvaamiseen. Viittomakielten kielipolitiikkakentän rakenteet ja työnjako ovat myös kiinnostavia tutkimusaiheita.
...
This thesis looks at the role and tasks of the Sign Language Board in Finland from the perspective of Deaf professionals in sign language work. The aim of the research was to find answers to the following questions: 1) What do Deaf professionals in sign language work see as the tasks of the Sign Language Board?, 2) Do the Deaf professionals in sign language work consider lexical description be a part of the tasks of the Sign Language Board?, and 3) How do Deaf professionals in sign language work perceive the role of the Sign Language Board in Finnish society? In addition I wanted to map out what professionals know about language policy and planning carried out by other institutions in Finland.
The theoretical framework for the thesis is based on an analysis of the structures of language policy and planning (inter alia Kaplan et al. 1997; Hornberger 2006; Tollefson 2008.). The thesis also describes the development of the language planning and policy of the sign languages of Finland to date. The implicit analysis of the sign languages in Finland (Finnish Sign Language and Finland-Swedish Sign Language) has always been in focus of the linguistic community. After the reform of the Constitution in 1995 the Research Institute for the Languages of Finland was in 1997 obliged to establish a Sign Language Board alongside the existing language boards. The board has operated for over 16 years and it has taken a great deal of time for it to find its own modus operandi.
The research data was collected by elicitation and focused interviews. The purpose of the elicitation exercise was to find out to what extent the professionals have followed the sign recommendations made by the Sign Language Board. During the focused interviews the professionals described the tasks of the board, its role in society and the work distribution between the different institutions. The material of the elicitation exercise was analyzed using a quantitative and qualitative content analysis and the focused interviews by theory- and content-based analysis.
The research found that Deaf professionals are aware of the Sign Language Board, but do not know its tasks in detail. The elicitation exercise showed that lexical description carried out by the board has not been very successful. However, based on the descriptions of the professionals, the board is expected to carry out all tasks related to language policy and planning, such as planning of the structures and status of the language, text and language teaching as well as attitude planning. According to the professionals, the board is seen as an important actor in the field of language policy and planning, but the division of work between the institutions in the field of sign language is unclear. The invisibility of the board was seen to be its weakness.
The research results shed new light on the connection between the Deaf professionals and the Sign Language Board as well as other institutions in the field of sign language. The thesis can in the future be used in possible further studies for instance describing the relationship between the Sign Language Board and the sign language community. The structure and division of work between the actors in language policy are also interesting subjects for further study.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Yksikielisyysvinouma, kielikäsitykset ja yhteiskunnallinen kielityö
Jantunen, Tommi (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2024)Tässä artikkelissa tarkastelen yksikielisyysvinoumaa eli taipumusta nähdä yksikielinen ihminen kaikenlaisen kieleen liittyvän toiminnan prototyyppinä. Analysoin vinoumaa käsitetasolla suhteessa yksilöiden kielikäsityksiin ... -
Onko suomalainen viittomakieli uhanalainen?
Jantunen, Tommi (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2023)Suomalainen viittomakieli on listattu uhanalaiseksi kieleksi Unescon ylläpitämässä verkkorekisterissä. Myös muissa lähteissä on alkanut esiintyä mainintoja kielen uhanalaisuudesta. Vaikka kielen status nähdään edunvalvonnan ... -
Suomenruotsalaisen viittomakielen viittomatyyppijakauma
Heimonen, Oili (2024)Tämän tutkielman aiheena on suomenruotsalaisen viittomakielen (FSTS) viittomatyyppijakauma. Aineistona on osa Jyväskylän yliopiston FSTS-korpuksesta. Aineiston analyysi perustuu valmiisiin annotaatioihin, joiden perusteella ... -
Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa
Ahola, Sari; Ohranen, Sari; Neittaanmäki, Reeta (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2019)Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa ...