Koulusta vankilaan ja vankilasta rikoksettomaan elämään : entisten vankien kokemuksia luottamuksen rakentumisesta

Abstract

Tutkimuksen päätehtävänä on kuvailla entisten vankien, nykyisten vertaistukihenkilöi-den vankilakokemuksia ja rikoksettomaan elämään siirtymistä luottamussuhteiden nä-kökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös haastateltujen koulukokemuksia koulu-kiinnittymisteorian (engagement theory) viitekehyksestä. Tavoitteena on tuoda esiin luottamuksen moniulotteista rakentumista entisten vankien eli sellaisten kohdalla, joihin ja joiden on vaikea luottaa tarkastellen luottamuksen vastavuoroisuutta ja korostaen heihin luottamisen sijaan heidän oman luottamisensa rakentumista.

Tutkimuksessa tarkastellaan luottamuksen roolia yhteiskuntapoliittisesti ja erityispeda-gogisesti entisten vankien, vankilaolojen asiantuntijoiden, näkökulmasta. Tutkimuksen voidaan katsoa olevan olennainen osa yhteiskunnan osallisuus-, eriarvoistumis- ja syr-jäytymiskeskustelua.

Luonteeltaan tutkimus on laadullinen, mikä mahdollistaa haastateltavien omien lähtö-kohtien esiintuomisen ja ilmiön tarkastelemisen yksilöllisistä lähtökohdista. Tutkimuk-seen on haastateltu kahdeksaa vertaistukiyhdistyksessä toimivaa entistä vankia, jotka kertovat elämäntarinansa lapsuudesta nykyhetkeen teemahaastattelun avulla. Haastatel-tavien elämäntarinoista muodostuu kokonaiskuva, joka ilmentää haastateltujen instituu-tio- ja näihin liittyviä ihmissuhdekokemuksia.

Haastateltavien kertomuksissa painottuivat poikkeavan elämäntarinan piirteet runsaista epäonnistumisen kokemuksista vähäisiin onnistumisiin. Keskeisenä näkyi runsaaseen päihteiden käyttöön liittyneet negatiiviset kokemukset ja päihteettömyyteen pyrkimisen haasteet. Vasta itseluottamuksen ja -tuntemuksen kehityttyä, niin itse koetun, kuin itseen kohdistuneen luottamuksen muodot, pääsivät yleistymään.

Tutkimuksen keskeisimpänä havaintona tuli esille entisten vankien tarve saada luotta-muksen muodossa ymmärrystä omille kokemuksilleen niin itsensä, yksittäisten ihmisten, instituutioiden kuin yhteiskunnankin tahoilta. Luottamus näyttäytyy mahdollisuuksien ja resurssien antamisena sekä aitoina kohtaamisina. Tämän ymmärryksen saavuttaminen toteutui haastateltavien kertomien kokemusten perusteella parhaiten vertaistuen ja vastuullisten tehtävien kautta vertaistukitoiminnassa, jolloin myös tarve ”tuottaa hyvää vastineeksi tuottamalleen pahalle” pääsi toteutumaan.