Ystävyyssuhteiden ja lukutaidon väliset yhteydet kolmannella ja neljännellä luokalla

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin vastavuoroisten ystävyyssuhteiden olemassaolon yhteyttä lasten tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen kolmannella ja neljännellä luokalla. Lisäksi tutkittiin, olivatko ystävykset keskenään samankaltaisia lukutaidon suhteen ja lisääntyikö ystävysten keskinäinen samankaltaisuus kolmannelta luokalta neljännelle luokalle eli tapahtuiko lukutaidossa sosialisaatiota ystävysten välillä. Tutkimuksessa selvitettiin myös kognitiivisen taitotason, lukivaikeusriskin ja sukupuolen merkitystä lukutaidon ystäväsosialisaatiota muuntavina tekijöinä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Alkuportaat-seurantatutkimusta, jossa seurataan lapsia esiopetuksesta yhdeksännen luokan loppuun. Tässä tutkimuksessa oli mukana 941 lasta, joista 717 oli Kuopiosta ja 224 Laukaasta. Vastavuoroisia ystävyyssuhteita, teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mitattiin ryhmätestein kolmannen ja neljännen luokan keväällä vuosina 2009 ja 2010. Lisäksi kolmannen luokan keväällä mitattiin lasten kognitiivista taitotasoa. Esikoulukeväänä 2007 arvioitiin lasten lukivaikeusriskiä. Riippumattomien otosten t-testillä saatujen tulosten mukaan teknisen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen taso oli parempi lapsilla, joilla oli vähintään yksi vastavuoroinen ystävä. Lisäksi Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla havaittiin ystävysten olevan keskenään samantasoisia lukijoita. Hierarkkinen regressioanalyysi osoitti, että kolmannen ja neljännen luokan kevätlukukausien välillä ystävysten keskinäisen samankaltaisuus oli lisääntynyt teknisessä lukutaidossa ja tekstitason luetun ymmärtämisessä. Ystävysten välillä oli siis tapahtunut lukutaitoon liittyvää sosialisaatiota. Kognitiivinen taitotaso muunsi teknisen lukutaidon ystäväsosialisaatiota siten, että kognitiivisesti taitavammat lapset samankaltaistuivat ystäviensä kanssa, mutta kognitiivisesti heikommilla lapsilla sosialisaatiota ei havaittu. Sukupuoli muunsi lausetason luetun ymmärtämisen ystäväsosialisaatiota siten, että sosialisaatiota tapahtui vain tyttöjen ja heidän ystäviensä välillä. Tulokset syventävät aikaisempia tutkimustuloksia ystävyyssuhteiden ja koulusuoriutumisen välisistä yhteyksistä keskittämällä tarkastelun tärkeään yksittäiseen akateemiseen taitoon, lukemiseen. Ystävien olemassaolon ja hyvän lukutaidon välinen yhteys osoittaa, että lukutaidon kehittymisen kannalta olisi hyödyllistä tukea lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja kannustaa lapsia yhteistyöhön koulussa. Koska ystävysten välillä havaittiin tapahtuvan lukutaitoon liittyvää sosialisaatiota, lapsen lukutaidon kehittymiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, mikäli hänen ystävillään on heikko lukutaito.