Pro gradu -tutkielmani on tapaustutkimus, jossa tarkastelen Vaasan Palloseuran käyttämiä tiloja. Tutkimustehtäväni oli selvittää mitkä ovat olleet Vaasan Palloseuran urheilun ja liikunnan sekä muiden seuratoimintojen tilat. Kartoitin mitä fyysisiä paikkoja VPS on käyttänyt seuratoimintansa tiloina, ja selvitin näiden tilojen sosiaalisia ja toiminnallisia funktioita sekä seuran toimia tilojen käyttöön saamiseksi. Kysyin tutkimukseni pääkysymyksissä, mitä tiloja Vaasan Palloseuralla on ollut käytössään vuosina 1924–2012 ja mitä Vaasan Palloseuran toimijat ovat tehneet seuran tilaresurssien parantamiseksi. Teoreettinen viitekehykseni muodostui aluekysymyksistä kiinnostuneesta urheilumaantieteestä ja keskinäisiä riippuvuussuhteita selittävästä figuraatiososiologiasta. Tutkimukseni oli myös liikunnan ja urheilun paikallistutkimus. Edellä mainitut tutkimusalat auttoivat seuran fyysisten tilojen sosiaalisten merkityksien ymmärtämisessä ja paikallisten toimijasuhteiden ja verkostojen tulkitse
misessa.
Aineistoni koostui Vaasan Palloseuran toimintakertomuksista, kahdesta Vaasan Palloseuraa käsittelevästä historiateoksesta, Vaasan kaupungin keskusarkiston asiakirjoista sekä paikallisten sanomalehtien artikkeleista. Lisäksi haastattelin VPS:n toiminnassa 1940-luvulta asti mukana ollutta seuratoimijaa. Aineistosta nousi esiin lukuisa määrä Vaasan Palloseuran tiloja, joiden sosiaalisia, urheilullisia, toiminnallisia ja hallinnollisia funktioita aineiston ja tutkimuksen teoreettisen kirjallisuuden avulla oli mahdollista selvittää.
Vaasan Palloseura on vuonna 1924 perustettu palloilun erikoisseura, jonka perinteikkäin toimintamuoto on jalkapallo. Tutkimustuloksissa VPS:n toimintatavat tilojen luomiseksi ja saavuttamiseksi jaettiin neljään toimintakauteen. VPS:n toiminnan ensimmäisestä vuosikymmentä perustamisvuodesta 1924 noin 1930-luvun puoliväliin leimasi pyrkimys täysin itsenäiseen tilojen järjestämiseen. Tänä aikana VPS rakensi ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloseurana oman nurmikentän. 1930-luvun puolivälistä 1950-luvulle toiminta jatkui itsenäisenä, ja VPS pyrki edelleen itsenäiseen tilanluomistoimintaan ottaen kuitenkin vastaan julkiselta sektorilta avustuksia ja satunnaisia tiloja. 1950-luvulla alkoi VPS:n järjestelmällinen ja asteittainen siirtyminen julkisten tilojen käyttäjäksi, mutta harjoittelun keskus oli edelleen seuran 1950-luvun alussa itsenäisesti rakentama uusi kenttä. 1980-luvun lopulla VPS myi oman kenttänsä kaupungille, ja enemmistö VPS:n käyttämistä tiloista oli kaupungin omistuksessa olevia tiloja. Tilat määrittelivät vahvasti seuratoiminnan muotoja, joten haluttujen tilojen luominen nähtiin Palloseurassa tavoittelemisen arvoisena asiana. Tilojen luomiseksi tehtiin järjestelmällistä työtä tiloja omatoimisesti rakentamalla ja niitä vuokraamalla. Molemmat tavat vaativat pääomaa, jota VPS hankki monimuotoisella ja sosiaalisella varainhankintatoiminnalla. Osa tiloista saatiin käyttöön myös lahjoituksina tai ilmaiseksi VPS:n jäsenten suhteiden avulla.
...
