Yksilö- ja perhetekijöiden yhteys nuoren koulutustavoitteisiin yhdeksännellä luokalla : näkökulmia syrjäytymisriskiin

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksilö- ja perhetekijöiden yhteyttä nuoren koulutustavoitteisiin yhdeksännellä luokalla. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin syrjäytymistä koskevaa tutkimusta. Syrjäytymisriskinä pidettiin matalia koulutustavoitteita peruskoulun jälkeiselle koulutukselle. Koulutustavoitteiden taustalla vaikuttavina yksilötekijöinä tarkasteltiin nuoren koulumenestystä, hyvinvointia sekä nuoren käyttämiä kausaaliattribuutioita. Lisäksi tutkittiin vanhempien ammattikoulutuksen, perhemuodon, vanhemman lastaan kohtaan osoittaman kiinnostuksen ja lapsen arjessa läsnäolemisen sekä vanhempien syrjäytyneisyyden yhteyttä nuoren koulutustavoitteisiin. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena oli saada tietoa siitä, missä määrin koulutustavoitteiden taustalla olevat tekijät ovat samoja kuin aiemmassa tutkimuksessa syrjäytymiseen liitetyt tekijät. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa koulutaitojen ja motivaation kehitys – tutkimushanketta, jossa oli mukana alun perin kahden keskisuomalaisen kunnan, Muuramen (n = 129) ja Korpilahden (n = 54), vuoden 1999 koko esikouluikäinen ikäluokka sekä saman vuoden kaksi esiopetusryhmää Jyväskylän (n = 8) ja Jyväskylän maalaiskunnan (n = 16) alueelta. Tutkimuksen edetessä otoskoko on kasvanut tutkimuksessa mukana olleille luokille tulleiden uusien oppilaiden myötä (n = 278). Nyt raportoidussa tutkimuksessa käytettiin tutkimusaineiston kahden viimeisen mittauskerran tietoja, jotka kerättiin vuosina 2007 ja 2009 nuorten ollessa seitsemännellä (n = 231) ja yhdeksännellä (n = 237) luokalla. Tulokset osoittivat, että tutkituista tekijöistä heikko koulumenestys, isän matala ammattikoulutus, perhetaustana uusioperhe ja vanhempien syrjäytyneisyys olivat yhteydessä nuoren matalampiin jatkokoulutustavoitteisiin. Hyvä koulumenestys, onnistumiseen liittyvät kyky-attribuutiot sekä vanhempien korkea ammattikoulutus ja ydinperhe perhetaustana olivat puolestaan yhteydessä korkeampiin ylintä tavoiteltua tutkintoa käsittäviin tavoitteisiin, kun taas kouluperusteinen vanhemman kiinnostus ja läsnäolo lapsen arjessa matalampiin ylintä tavoiteltua tutkintoa käsittäviin tavoitteisiin.