Uutinen nimeltä viides valtiomahti : suomalaisen sanomalehdistön välittämä kuva Facebookin ad hoc -ryhmistä
William H. Duttonin käsite verkostoituneista kansalaisista viidentenä valtiomahtina löi Suomessa läpi 2010-luvun alussa. Tiedotusvälineissä tämä näkyy kahdella tapaa: ensinnäkin yhä useampi uutisaihe on tavallisten ihmisten esille nostama, toiseksi median toimintaa seurataan entistä tarkemmin. Neljäs valtiomahti on siis saanut oman vahtikoiransa, sosiaalisessa mediassa verkostoituneet ihmiset.
Pro gradu -työssäni tarkastelen sanomalehtien välittämää kuvaa sosiaalisen median ad hoc -ryhmistä, jotka ilmentävät viidettä valtiomahtia. Lähden liikkeelle oletuksesta, että tiedolla on merkitystä: sanomalehtien välittämä kuva ad hoc -ryhmistä vaikuttaa siihen, millaisiksi ad hoc -ryhmät mielletään. Keskityn tutkimuksessani viiteen Facebookissa toimivaan ryhmään. Lähiluvun avulla kartoitan kokonaiskuvan, millaisia uutistapahtumia ad hoc -ryhmät saavat aikaan ja mitkä seikat määrittävät uutisointia. Kriittisen diskurssianalyysin kautta pyrin hahmottamaan, miten ad hoc -ryhmiä ja niiden toimintaa merkityksellistetään. Tutkimusaineistoni olen kerännyt kolmesta sanomalehdestä: Helsingin Sanomista, Aamulehdestä ja Karjalaisesta.
Tutkimukseni osoittaa, että perinteiset uutiskriteerit määrittävät pitkälti ad hoc -ryhmien käsittelyä sanomalehdissä. Mediahuomion voimakkuuteen vaikuttivat selvästi muun muassa ad hoc -ryhmän maantieteellinen sijainti ja toiminnan laajuus. Eniten sanomalehdissä korostettiin vaikuttavuutta: ad hoc -ryhmiä arvioitiin ensisijaisesti ryhmien yhteiskunnallisen merkityksen kautta. Lehtiteksteissä ad hoc -ryhmän yhteiskunnallisella merkittävyydellä ei kuitenkaan välttämättä ollut yhteyttä konkreettisiin tekoihin.
Suhtautuminen ad hoc -ryhmiin oli sanomalehdissä varovaisen positiivista. Näin oli etenkin silloin, kun ryhmien protesti ei kohdistunut sanomalehteen itseensä tai lehden kustantajaan. Sanomalehtien kriittisyyttä ad hoc -ryhmiä kohtaan lisäsi yhteys sosiaaliseen mediaan. Ad hoc -ryhmän vähäistä merkitystä perusteltiin usein sillä, että se organisoituu sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa nousee esiin perinteisen median varautuneisuus uusia vaikutus- ja viestintämuotoja kohtaan.
...
Muu nimeke
Suomalaisen sanomalehdistön välittämä kuva Facebookin ad hoc -ryhmistäMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Uutinen syntyy uudelleen : uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä - tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset
Hytönen, Timo (Jyväskylän yliopisto, 2013) -
Kansalaisjärjestön Facebookin käyttö : vuorovaikutuksen funktiot järjestön julkisella sivulla ja suljetussa ryhmässä
Huttunen, Kaisa (2016)Tämän puheviestinnän maisterintutkielman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, miten ja mihin tarkoitukseen suomalainen kansalaisjärjestö käyttää Facebookia. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. ... -
Facebookin ja Instagramin kieltä ja vuorovaikutusta koskevat käsitykset ja asenteet
Makkonen, Sivi (2019)Kansanlingvistinen kielentutkimus pyrkii selvittämään, millaisia käsityksiä ja asenteita tavallisella kielenkäyttäjällä on liittyen omaan kieleen ja sen eri variantteihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ... -
Facebook ja identiteetti : lukiolaisten kokemuksia Facebookin käytöstä
Koskimies, Juho (2015)Mediakulttuurin väitetään olevan avainasemassa jäsentämässä nykyisiä identiteettejä ja muotoilemassa ajattelua ja käyttäytymistä erityisesti nuorten keskuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukiolaisten Facebookin ... -
"Yhteiskunta olemme me jokainen" : Facebookin ad hoc -ryhmät kansalaisvaikuttamisen väylinä
Tuomaala, Outi (2016)Sosiaalisen median aikakausi on muovannut aktiivisista internetin käyttäjistä viidennen valtiomahdin. Sen toimintavalmiudet perinteisten vallanpitäjien tarkkailuun ja kyseenalaistamiseen ovat nousseet odottamattomiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.