Liikunta parantaa fyysistä kuntoa, rentouttaa ja auttaa jaksamaan. Lisäksi liikunnalla tiedetään olevan lukuisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Säännöllistä liikuntaa harrastavat henkilöt kokevat olevansa terveempiä ja työkykyisempiä kuin vähemmän liikkuvat. Kuitenkin liikunnan määrä on liian vähäistä. Työn vähäisen fyysisen kuor-mittavuuden ja lisääntyvän istumatyön vastapainoksi tarvitaan liikunnanedistämistoimia hyvinvoinnin tueksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia muutoksia työyhteisön kuntovalmennuksella saadaan osallistujien (n =33) liikunta-aktiivisuuteen, koettuun työkykyyn ja -vireyteen sekä koettuun terveyteen ja erityisesti niska-hartiaseudun terveystuntemukseen. Tutkimus kesti vuoden, josta liikuntaprojektin osuus oli puolivuotta. Alkukysely tehtiin ennen liikuntaprojektin alkua, toinen kysely 5-6 kk kuluttua liikuntaprojektin päättyessä ja kolmas kysely puolivuotta liikuntaprojektin päättymisen jälkeen. Liikunta- ja hyvinvointitulosten tilasto
llisen merkitsevyyden eroja tarkasteltiin verrannollisten parien t-testillä (p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***) ja eron voimakkuutta Spearmanin korrelaatiolla ja lineaarisella regressioanalyysillä.
Osallistujien itsearvioitu liikunta-aktiivisuus lisääntyi tutkimuksen aikana. Osallistujat jaettiin neljään ryhmän liikunta-aktiivisuuden mukaan: passiiviset, arkiliikkujat, terveysliikkujat ja kuntoliikkujat. Tutkimuksen aikana kolmasosalla tapahtui muutosta liikunta-aktiivisuudessa niin merkittävästi, että se johti liikuntaryhmän muutokseen. Liikuntaryhmän muutosta selittivät yhdessä 39 % koulutus, ikä, viikoittainen liikuntakertojen määrä ja liikuttu aika, koettu työkyky sekä terveystuntemus.
Tutkimuksen aikana osallistujien koettu terveys ja niska-hartiaseudun terveystuntemus lisääntyi merkitsevästi. Liikunta-aktiivisuusryhmän muutoksella oli yhteyttä terveystuntemuksen muutokseen. Liikunta-aktiivisuusryhmien mukaan loppukyselyssä terveys- ja kuntoliikkujat kokivat olevansa terveempiä ja työkykyisempiä kuin vähemmän liikkuvat. Liikuntaprojekti lisäsi työnantajan tarjoamien liikuntapalveluiden käyttöä, erityisesti liikuntasetelien käyttöä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työyhteisössä toteutettu liikuntaprojekti lisäsi liikunta-aktiivisuutta ja paransi osallistujien kokemaa hyvinvointia. Erityisen hyvin kehittyivät yleinen terveys- ja niska-hartiaseudun terveystuntemus. Tässä tutkimuksessa toimivaksi todettuja liikunnan edistämiskeinoja voidaan suositella käytettäväksi soveltuvin osin muillakin työpaikoilla.
...
Physical activity improves physical fitness, relaxes and increases well-being. In addition it is known that exercise has many positive health effects. Those who exercise regularly perceive better health and capacity for work than those who exercise less. However, the amount of physical exercise received is too low. To counter the low physical stress and increasing amounts of sitting down at work, exercise promoting acts are needed to support wellbeing.
The purpouse of this study was to find out what kind of changes sport-oriented coaching at a workplace can achieve towards the wellbeing of the participants. The study analyzed the changes in physical activity, ability to work, perceived overall health and especially health of the next and shoulder region. The study took one year, of which the physical exercise project took half a year. The initial questionnaire was done before the start of the exercise project, the second at the end of the project, and the third 6 months later. The si
gnificant differences in the results of the ex-ercise- and wellbeing-questionnaires were analyzed by paired sample t test (p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***) and the magnitude of the differences with Spearman's correlation coefficient and linear regression analysis.
The self-evaluated physical activity level increased during the study. The partici-pants were divided into four groups according to their physical activity prior to the project: passive, active lifestyle, health related physical activity and fitness-sport. During the study the physical activity group of one third of the participants changed because of the increased physical activity. Majority of the changes were positive. With 39 % the change was explained by education, age, amount of weekly physical exercise, perceived working ability and wellbeing.
During the study the self-perceived overall health and neck and shoulder health of the participants improved significantly. The change in physical activity group was related to the change in perceived health. According to the physical activity groups, in the final questionnaires health and fitness exercisers felt healthier and more fit for work than those who exercised less. The project increased the use of sport services offered by the employer, especially the use of vouchers.
As a conclusion can be said that sport-oriented coaching implemented at the workplace increased physical activity and improved perceived wellbeing of the participants. The perceived overall health and the health of the neck and shoulder regions were most notably improved. Based on this study a similar coaching model can be recommended for other workplaces as well.
...
