Tiivistelmä
”Alkakaa nyt oikeasti kuuntelemaan meitä nuoria!” -Nuorten yhteiskunnallisen
osallistumisen esteet Helsingin Sanomien Nuorten Postissa
Annariikka Poikonen
Pro gradu -tutkimus
Sosiaalityö
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
Syksy 2012
Ohjaajat: Johanna Kiili, Elina Virokannas, Mirja Satka
Sivumäärä: 91
Tässä tutkimuksessa selvitän millaisia yhteiskunnallisen osallistumisen esteitä nuoret
tuovat esiin mielipidekirjoituksissaan. Yhteiskunnallisella osallistumisella tarkoitan osallistumista nuorille tärkeisiin ja heitä koskettaviin asioihin. Ymmärrän nuorten osallistumisen myös osallistumiseksi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tarkastelen löydettyjä esteitä nuorten toimijuuden ja sukupolvisuhteiden näkökulmasta. Johdattelen lukijaa aiheeseeni uuden politiikan, sosiaalisen investoinnin politiikan ja lapsi - ja nuorisopolitiikan avulla.
Aineistonani ovat Helsingin Sanomien Nuorten Postin, eli nuorten oman
mielipidekirjoitus
palstan kirjoitukset vuoden 2009 marraskuusta vuoden 2011
marraskuuhun. Kaikista mielipidekirjoituksista varsinaiseen analyysiin olen valinnut
kirjoitusten sisältöjen perusteella 158 kirjoitusta. Nuorten Posti on tarkoitettu alle 20-vuotiaille kirjoittajille ja se ilmestyy kerran viikossa. Analysoin aineistoni Derek Layderin adaptiivisen teorian mallia hyväksi käyttäen. Adaptiivinen teoria paikantuu aineistolähtöisen ja teoriasidonnaisen analyysin välimaastoon. Analyysia tehdään vuoropuhelumaisesti, aineiston ja teorian välillä liikkuen, toinen toisestaan ideoita saaden.
Aineistoni perusteella nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen esteitä ovat nuorten ikään liittyvän rajoitukset, tiedon ja taitojen puute, aikuisten tapa kohdella nuoria sekä nuorten keskinäinen kiusaaminen ja syrjintä. Nuoret pitivät monia virallisia ja epävirallisia ikärajoja rajoittavina ja epätasapuolisina. Ikä nähtiin erityisenä esteenä äänestämisen ja työnsaannin kohdalla. Tiedon ja taitojen puutteen takia nuoret olivat sitä mieltä, ettei heillä ole edellytyksiä osallistua esimerkiksi politiikkaan tai yhteiskuntaan täysipainoisina jäseninä. He peräsivät opetusta yhteiskunnallisista aiheista erityisesti koululta. Aikuiset olivat nuorten osallistumisen tiellä usealla eri tavalla; he rajoittivat, aliarvioivat, eivät
luottaneet, kuunnelleet tai ottaneet nuorten mielipiteitä huomioon. Nuorten keskinäisen kiusaamisen takia taas aremmat, sosiaalisilta taidoiltaan heikommat tai muuten vain erilaiset nuoret jäävät sivuun osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Lisäksi nuorten ja aikuisten väliset suhteet osoittautuivat merkittäviksi useimpien esteiden kohdalla. Nuorten näkökulmasta sukupolvisuhteet ja niihin kiinteästi liittyvä nuorten toimijuus olivat ristiriitaisia. Toisaalta nuoret halusivat itsenäisyyttä ja vapautta toimia itse, mutta toisaalta kaipasivat aikuisilta tukea eivätkä pitäneet itseään aktiivisina toimijoina.
...
