Romanikysymys linssin läpi tarkasteltuna : analyysi Helsingin Sanomien romanikerjäläiskuvista

Abstract

Romanikerjäläiset muodostavat sekä Suomessa että muualla Euroopassa syvälle ja laajalle ulottuvan yhteiskunnallisen kysymyksen, jonka monimutkaisuus juontuu osaltaan romanikansan raskaasta historiasta. Tässä tutkimuksessa lähestyn romanikerjäläisiä koskevaa keskustelua tulkitsemalla visuaalista aineistoa. Selvitän ensinnäkin sitä, miten romanikerjäläisiä esitetään sanomalehtikuvissa. Toiseksi tarkastelen, millaista todellisuutta tätä kautta tuotetaan. Näkökulmani kumpuaa siitä lähtökohdasta, että kuvilla on huomionarvoista vaikutusta uutisoinnin kokonaisuudessa.

Tutkimusaineisto muodostuu Helsingin Sanomista vuonna 2010 kerätyistä köyhyyteen ja kärsimykseen liittyvistä kuvista, joista tutkimukseni varsinaiseen aineistoon on valittu kaikki romanikerjäläisiin liittyvä kuvamateriaali. Kuvia on tulkittu diskurssianalyyttisin keinoin. Intertekstuaalisuuden merkitys on huomioitu sisällyttämällä analyysiin myös kuviin liittyvät kuvatekstit.

Aineistosta löytyneistä viidestä diskurssista materiaalisen ympäristön poikkeavuus sekä olemuksen kieli ovat niitä tekijöitä, joiden kautta romanikerjäläiset erottuvat ympäröivästä yhteiskunnasta. Romanien keskinäisissä suhteissa on puolestaan havaittavissa naisen taakka, mikä näkyy muuan muassa miehen vastuualueen epäselvyytenä. Lisäksi kuvien kautta ilmenee auktoriteetin läsnäolo, jolle romanikerjäläiset kaikessa toiminnassaan ovat alisteisia. Viidenneksi diskurssiksi muodostuu välttelevä katse, joka näkyy katsekontaktin puutteena romanikerjäläisten ja muiden kuvissa näkyvien ihmisten välillä ja joka samalla tuottaa etäisyyttä myös kuvan katsojan ja romanikerjäläisten välille.

Romanien elämää määrittelee tasapainoilu useiden eri tahojen ja vaateiden välillä. Löydetyt diskurssit rakentavat kuvaa siitä, että romanikerjäläiset kuuluvat alaluokkaan ja ovat kontrollin ja vallankäytön kohteita. Katsekontaktin vähäisyyden myötä aito kohtaaminen jää puuttumaan, minkä takia romanikysymykseen näennäisesti haetut ratkaisut jäävät niin ikään etäisiksi.