Koleraepidemia Zimbabwessa : diskurssianalyysi The Heraldin ja Helsingin Sanomien uutisoinnista
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan zimbabwelaisen valtio-omisteisen sanomalehden The Heraldin ja
Helsingin Sanomien uutisointia Zimbabwen koleraepidemiasta vuosina 2008-2009. Tutkimuksen tavoitteena on
selvittää millaisin diskurssein eli äänenpainoin lehdet kertovat Zimbabwen tapahtumista.
Kehitysmaajournalismia on tutkittu viime vuosina monesta näkökulmasta, mutta tutkimusta, jossa olisi vertailtu
kehitysmaan ja länsimedian uutisointia, ei juurikaan ole tehty. Koska valtiolliset lehdet ovat tiukasti maiden
hallitusten kontrollissa, on syytä kysyä millaisen kuvan ne antavat maansa tapahtumista. Saivatko
zimbabwelaiset maassaan riehuvasta koleraepidemiasta erilaisen kuvan valtiollisen lehtensä perusteella kuin
Helsingin Sanomien lukijat? Miten hyvin valtion kontrolloima lehti välittää objektiivista tietoa ongelmista, jotka maassa vallitsevat kenties juuri hallituksen toimien takia? Voidaanko edes puhua median vapaudesta?
Kertoivatko lehdet samoista asioista jopa aivan eri asioita vai ainoastaan erilaisilla äänensävyillä?
Tutkimusalue kattaa molempien sanomalehtien artikkeleita syksystä 2008 heinäkuulle 2009.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia ja kolmen tason representaatioanalyysia.
Tutkielman ensisijainen teoreettinen viitekehys on kehitysmaajournalismissa, laajemmin
ulkomaanjournalismissa. Teoriaosuudessa tarkastellaan suomalaismedian ulkomaanuutisointia, kehitysmaiden
median vapautta sekä Zimbabwen median historiaa ja nykytilaa.
Tutkimustulosten perusteella zimbabwelaisen The Heraldin hallitsevin diskurssi kolerauutisoinnissaan oli
hyökkäävä diskurssi, josta voidaan lukea esiin ne asenteet ja ajatukset, jotka edustavat lehden omistavaa
presidentti Robert Mugaben valvomaa valtiokoneistoa: silmien sulkeminen oman maan ongelmille, kansalaisten
syyttäminen hallinnon virheistä ja länsimaiden syyttely. Helsingin Sanomissa hallitsevin oli maailmanlopun
diskurssiksi nimetty puhetapa. Se antaa Zimbabwesta sellaisen kuvan, että loppu on hyvin lähellä, ellei jo tullut, inflaatio laukkaa, ihmisiä kaatuu koleraan ja hirmuhallitsija paistattelee kaiken kurjuuden keskellä.
The Heraldissa lähes kaikki diskurssit läpäisevä teema on hallituksen kyky ratkaista ongelmat. Tässä kohtaa
diskurssit lehtien välillä ovat vahvimmalla törmäyskurssilla. Helsingin Sanomat jopa halveksii Zimbabwea
uutisoinnissaan. Se nauraa sarkastisen kuivasti esimerkiksi maan inflaatio-ongelmille. Robert Mugabesta piirtyy
lehdestä riippuen kaksi hyvin erilaista, täysin vastakkaista kuvaa. The Heraldissa Zimbabwen hallitus ja Mugabe
nähdään kriisin ratkaisijoina, Helsingin Sanomissa taas kyvyttöminä ratkaisemaan maata vaivaavia ongelmia.
Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, miten kehitysmaista, erityisesti Afrikan maista, raportoidaan
suomalaisessa mediassa: elämä nähdään ensisijaisesti kurjana ja köyhänä, olot voivat parantua vain länsimaiden
avulla, matka onneen on mutkikas ja ongelmia on paljon. Afrikkalaisen valtiollisen lehden uutisointi taas
vahvistaa niitä stereotypioita, joita sille on asetettu: maan ongelmia vähätellään ja vallassa olevaa puoluetta
suojellaan ja kehutaan.
...
Alternative title
Diskurssianalyysi The Heraldin ja Helsingin Sanomien uutisoinnistaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Hetki lyö : Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Keskisuomalaisen kuolemauutisoinnin tarkastelu määrällisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin
Kivinen, Anna (2010)Keväällä 2007 kuoli eräs suomalainen rock- ja popmusiikin ikoni, muusikko Kirill "Kirka" Babitzin. Tammikuussa 2008 puolestaan kohistiin Ylen aikeista tuoda kuolevia ihmisiä julkisuuteen Viimeiset sanani -ohjelman kautta. ... -
Representations of Africa in the Western media : Helsingin Sanomat and the Guardian online news
Pitkänen, Tiia (2019)Miten Afrikkaa kuvataan länsimaisessa uutismediassa? Mitä tavallinen kansalainen tietää Afrikan maiden tapahtumista uutisten välityksellä? Median luomat representaatiot vaikuttavat siihen, kuinka ihmiset kokevat ympäröivän ... -
Korpusavusteinen diskurssintutkimus Ukrainan sodan uutisoinnista Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa
Sajasalo, Hanna (2023)Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursseja Ukrainan sotaan liitetään Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia kollokaatteja noodin Venäjä kanssa esiintyy Helsingin Sanomien ... -
Näkymätön sukupuoli : kehitysmaiden naisten representaatiot STT:n ja Helsingin Sanomien ulkomaanuutisissa
Fisk, Mari (2010)Tässä tutkielmassa tarkastellaan ulkomaanuutisissa esiintyviä kehitysmaiden naisia. Tarkoituksena on hahmottaa ja jäsentää ne esitystavat, joilla ulkomaanuutiset rakentavat tulkintaa kehitysmaiden naisista. Kehitysmaaj ...