Karhulan koulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten poikien fyysisen kunnon yhteydet painoindeksiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen

Abstract

Eemeli Jokinen ja Kai Lehtinen syksy 2012. Karhulan koulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten poikien fyysisen kunnon yhteydet painoindeksiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 72 s.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Karhulan yläkoulun poikien fyysisen kunnon yhteyksiä painoindeksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen. Erityisesti tarkastelimme eri painoindeksiluokkiin ja fyysisen aktiivisuuden ryhmiin kuuluvien oppilaiden kehittymistä eri fyysisen kunnon osa-alueilla sekä eroja näiden eri ryhmien välillä. Tutkimus on osa Liikkuva koulu –hanketta ja aineisto on kerätty syksyn 2010 ja syksyn 2011 aikana.

Tutkimukseen osallistui 28 Kotkan Karhulan koulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisia oppilasta. Tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta tutkittiin kyselylomakkeen avulla, fyysistä kuntoa koulun omien kuntotestien avulla sekä pituus ja paino mitattiin ammattilaisen toimesta painoindeksin laskemista varten. Painoindeksi laskettiin jakamalla tutkittavan paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja painoindeksin yhteyksiä tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimien avulla. Fyysisen kunnon mittareiden muutoksia kahden mittauskerran välillä eri painoindeksiluokissa ja fyysisen aktiivisuuden ryhmissä tutkittiin ryhmien saamien keskiarvojen, riippuvien muuttujien Wilcoxonin testin sekä monimuuttujavarianssianalyysin avulla. Eri painoindeksiluokkien ja fyysisen aktiivisuuden ryhmien eroja eri kuntotestien osa-alueilla tutkittiin ryhmien saamien keskiarvojen sekä itsenäisten otosten Kruskal-Wallis –testin avulla

Tutkimustulosten mukaan fyysisen aktiivisuuden mittareista edellisen viikon fyysinen aktiivisuus, koulutuntien ulkopuolinen hikiliikunta ja seura- tai kilpailutoimintaan osallistuminen olivat yhteydessä muihin fyysisen kunnon osa-alueisiin paitsi notkeuteen. Ohjattuun kuntosalitoimintaan osallistumisella ei ollut yhteyttä kuntotestien tulosten kanssa. Painoindeksi korreloi positiivisesti kuntotestitulosten kanssa, etenkin kuntopallonheitto- ja punnerrustestin osalta.

Koulutuntien ulkopuolinen liikunta vaikutti tuloksiin siten, että vähiten aktiivinen ryhmä sai heikompia tuloksia kuin aktiivisemmat ryhmät kaikissa muissa testeissä paitsi eteentaivutustestissä. Edellisen viikon fyysinen aktiivisuus puolestaan vaikutti siten, että inaktiivisin ryhmä sai vatsalihas- ja punnerrustestissä heikommat tulokset verrattuna aktiivisempiin ryhmiin. Eniten seura- tai kilpailutoimintaan osallistuneet saivat puolestaan parempia tuloksia vatsalihas-, ketteryys- ja kuntopallonheittotestissä verrattuna vähemmän seura- tai kilpailutoimintaan osallistuneisiin. Painoindeksi puolestaan vaikutti vain kuntopallonheittotestiin, jossa alipainoiset saivat heikompia tuloksia verrattuna normaali- ja ylipainoisiin.