Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMuhonen, Jenni
dc.date.accessioned2012-12-18T09:19:32Z
dc.date.available2012-12-18T09:19:32Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1240594
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40591
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia taikuutta käsitteleviä tutkimuksia 1700-luvulta 1920-luvulle. Painopiste on väitöskirjoissa, mutta myös muita tutkimuksia on otettu tarkasteltavaksi mikäli ne ovat olleet kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka taikuutta on Suomessa tutkittu ja kuinka tutkijat ovat taikuuteen suhtautuneet. Aihetta käsitellään diskurssien avulla ja tutkitaan, minkälaisia diskursseja eri vuosisatojen taikuustutkimuksista löytyy. Nykynäkökulmasta 1700-luvun väitöskirjat eivät ole erityisen tieteellisiä tai objektiivisia ja valistuksellinen diskurssi nousee monissa tutkimuksissa vahvasti esiin. 1700-luvulle on myös leimallista se, että väittelijöiden sijaan heidän ohjaajinaan toimineet professorit ovat usein kirjoittaneet väitöskirjat. Keskeinen vaikuttaja 1700-luvulla onkin Henrik Gabriel Porthan, joka ohjaavan professorin ominaisuudessa on joko kokonaan tai osittain kirjoittanut suuren osan 1700-luvun taikuutta käsittelevistä väitöskirjoista. Porthanin kuoltua taikuuden tutkiminen Suomessa hiipui ja 1800-luvun ainoa taikuustutkija oli Elias Lönnrot, mikäli aivan vuosisadan loppua ei oteta lukuun. Lönnrot tarkastelee lääketieteen väitöskirjassaan suomalaista kansanparannusta. Toisin kuin 1700-luvun opiskelijat, Lönnrot on joutunut kirjoittamaan väitöskirjansa itse. Väitöskirjan ohella Lönnrot kirjoitti myös useita muita taikuutta käsitteleviä kirjoituksia. Kirjoituksissaan Lönnrot suhtautuu taikuuteen huomattavasti suvaitsevaisemmin kuin Porthan 1700-luvulla. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa taikuuden tutkimus lisääntyi selkeästi. Kyseiselle ajanjaksolle leimallista on maantieteellis-historiallinen tutkimusmenetelmä ja kansallinen suuntautuminen. Tutkimukset ovat nykynäkökulmasta selkeästi tieteellisempiä, eikä tämän ajanjakson tutkimusten kohdalla ole enää hedelmällistä pohtia sitä, ovatko tutkijat suhtautuneet taikuuteen tuomitsevasti tai suvaitsevaisesti.fi
dc.format.extent78 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherväitöskirjat
dc.subject.othertutkimukset
dc.subject.othermagia
dc.subject.othertutkimushistoria
dc.subject.otherSuomi
dc.titleTaikauskoinen kansanperinne paheksunnan ja ihannoinnin kohteena : suomalaiset taikuustutkimukset 1700-luvulta 1920-luvulle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201212183372
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.date.updated2012-12-18T09:19:32Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.yso1700-luku
dc.subject.yso1800-luku
dc.subject.yso1900-luku
dc.subject.ysoväitöskirjat
dc.subject.ysotutkimus
dc.subject.ysomagia
dc.subject.ysotaikausko
dc.subject.ysotutkimushistoria
dc.subject.ysoSuomi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot